Säännöt

Yliopistolaki 558/2009, 46 § 1. momentti: Yliopiston opiskelijoiden keskuudessa on ylioppilaskunta, jolla on itsehallinto. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua 2 §:ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.”

Ylioppilaskunnan toiminta ja säännöstö perustuvat yliopistolakiin sekä asetukseen yliopistoista.
Nämä säännöt löytyvät myös PDF -dokumenttina ylioppilaskunnan sites -sivustolta

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan säännöt

Hyväksytty Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston ensimmäisessä käsittelyssä 19.3.2013 ja toisessa käsittelyssä 10.4.2013. Vahvistettu rehtorin päätöksellä 29.4.2013.

Nämä säännöt löytyvät myös ylioppilaskunnan Sites -sivustolta

I luku         Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

Ylioppilaskunnan nimi on Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta, lyhennettynä TTYY.

Ylioppilaskunnasta voidaan käyttää myös englanninkielistä nimeä Student Union of Tampere University of Technology.

Näissä säännöissä sitä kutsutaan ylioppilaskunnaksi.

Ylioppilaskunnan virallinen kieli on suomi ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

Ylioppilaskunnan tarkoituksena on olla jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunnan tehtävänä on osallistua yliopistolain 2§:ssä säädetyn yliopiston kasvatustehtävän hoitamiseen valmistamalla opiskelijoita aktiiviseen, valveutuneeseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.

Ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhteisö, joka on yliopistolain 46§ mukaisesti itsehallintoon oikeutettu. Lisäksi ylioppilaskunnalla on yliopistolain 46§:ssä mainitut erityiset tehtävät.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi ylioppilaskunta voi saada nimiinsä oikeuksia, tehdä sitoumuksia, harjoittaa yritystoimintaa, omistaa kiinteää omaisuutta, vastaanottaa jälkisäädöksiä ja lahjoituksia, kerätä asianomaisella luvalla varoja sekä kantaa ja vastata.

II luku                Jäsenet

Ylioppilaskunnan jäseniä ovat kaikki Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijat, jotka on otettu opiskelijoiksi alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin.

Ylioppilaskunnan hallitus voi hyväksyä ylioppilaskunnan jäseniksi myös muita yliopiston opiskelijoita.

Ylioppilaskunnan jäseniä eivät ole erillisten arvosanojen suorittamiseen ja täydennyskoulutukseen hyväksytyt opiskelijat.

Ylioppilaskunnan edustajisto voi kutsua ylioppilaskunnan kunniajäseneksi henkilön, joka on toiminut erittäin ansiokkaasti ylioppilaskunnan hyväksi, kun vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) edustajiston läsnäolevista jäsenistä sitä kannattaa.

Perustellun esityksen kunniajäseneksi kutsumisesta tekee ylioppilaskunnan hallitus, kaksi (2) edustajiston jäsentä tai vähintään kymmenen (10) ylioppilaskunnan jäsentä.

Ylioppilaskunnan edustajisto voi hyväksyä kannattajajäseniksi luonnollisia henkilöitä tai oikeustoimi­kelpoisia yhteisöjä.

III luku     Jäsenäänestys

Ylioppilaskunnan keskuudessa voidaan suorittaa neuvoa-antava jäsenäänestys.

Jäsenäänestys suoritetaan, kun edustajiston kokouk­sessa vähintään viisitoista (15) sen läsnäolevista jäsenistä ilmoittaa kirjallisesti kokouksen puheenjohtajalle haluavansa saattaa edustajiston saman kokouk­sen esityslistalla olevan asian jäsenäänestykseen jäsenkunnan mielipiteen kuulemiseksi.

Tällöin edustajiston on nimitettävä keskusvaalilauta­kunta, jonka on toimeenpantava jäsenäänestys kolmen (3) viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

10§

Jäsenäänestyksessä on yhtäläinen äänioikeus jokaisella yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä.

Valtakirjalla ei saa äänestää.

11§

Keskusvaalilautakuntaa asetettaessa sekä keskusvaalilautakunnan toiminnassa noudatetaan ylioppilaskunnan vaalijärjestystä.

IV luku                Edustajisto

12§

Edustajistoon kuuluu kolmekymmentäviisi (35) jäsentä, jotka valitaan ylioppilaskunnan jäsenistä. Edustajisto valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan edustajiston hyväksymän vaalijärjestyksen mukaisesti.

Vaalikelpoinen edustajiston jäseneksi on jokainen ylioppilaskunnan jäsen. Edustajiston jäsenenä toimivan henkilön on oltava äänioikeutettu.

Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä mainitaan, noudatetaan edustajiston toiminnassa edustajiston työjärjestystä.

13§

Jos edustajiston jäsen kesken toimikauttaan on estynyt tai esteellinen hoitamaan tehtäväänsä, tulee hänen tilalleen varajäsen ylioppilaskunnan vaalijärjestyksen mukaisesti.

Vaalijärjestyksessä tarkoitettujen edustajiston varajäsenten loppuessa vaalikauden aikana järjestetään edustajiston täydennysvaali vaalijärjestyksen mukaisesti.

14§

Hallituksen jäsen tai ylioppilaskunnan toimihenkilö on toimessaoloaikanansa esteellinen toimimaan edustajiston jäsenenä.

15§

Edustajiston toimikausi on kaksi (2) vuotta vaalia seuraavan tammikuun 1. päivästä lukien.

Ellei uutta edustajistoa kuitenkaan ole sääntöjen mukaisesti saatu valituksi, jatkuu edustajiston toimikausi, kunnes uusi edustajisto on asianmukaisessa järjestyksessä valittu.

Edustajisto voi kokoontua järjestäyty­mis­kokoukseensa ennen toimikautensa alkua.

16§

Edustajiston tehtävänä on erityisesti ja sen lisäksi, mitä ylioppilaskunnan säännöissä on muualla määrätty:

1)   valita keskuudestaan puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja;

2)   valita hallituksen muodostaja;

3)   nimittää hallitus;

4)   valita tilintarkastajat ja toiminnantarkastaja 35§:n mukaan;

5)   nimittää puheenjohtaja ja jäsenet hallintovaliokuntaan;

6)   nimittää ylioppilaskunnan talousvaliokunta;

7)   nimittää opiskelijaedustajat yliopiston hallintoon siinä järjestyksessä kuin yliopistolaissa ja yliopistoasetuk­sessa on määrätty;

8)   nimittää ylioppilaskunnan edustajat talouden ja hallinnon ohjesäännössä määrättyihin yrityksiin ja yhteisöihin asianosaisen toimielimen toimikaudeksi;

9)   hyväksyä ylioppilaskunnan talousarvio sekä mahdolliset lisätalousarviot ja ne suuntaviivat ja ohjeet, joita taloudenhoidossa ja toiminnassa tulee noudattaa;

10) päättää jäsenmaksuista, joita edusta­jistolla on oikeus yliopistolain mukaisesti määrätä ylioppilaskunnan jäsenten suoritettavaksi;

11) vahvistaa tilinpäätös ja toimintakertomus ja päättää niiden mahdollisesti aiheuttamista toimenpiteistä;

12) päättää vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille;

13) käsitellä hallituksen antama vuosikertomus;

14) nimittää ylioppilaskunnan vaalijärjestyksessä tarkoitettu keskusvaalilautakunta;

15) hyväksyä ylioppilaskunnan vaalijärjestys, työjärjestykset ja muut tarpeellisiksi katsomansa säännöt;

16) myöntää yhdistykselle ja evätä siltä oikeus toimia ylioppilaskunnan alayhdistyksenä, vahvistaa alayhdistyksen sääntömuutokset sekä todeta alayhdistyksen purkautuminen;

17) kutsua jäsenet ylioppilaskunnan kunniavaliokuntaan;

18) päättää kiinteistön tai muun huomattavan omaisuuden ostamista, myymistä tai vaihtamista taikka tilusvaihdon toimittamista tahi kiinteistön tai sillä olevan rakennuksen tai laitoksen kiinnittämistä taikka uudisrakennuksen rakentamiseen ryhtymistä koskevat asiat; sekä

19) päättää muistakin asioista, jotka eivät voimassaolevan säännöstön mukaan kuulu hallituksen toimivaltaan ja jotka edustajiston valiokunta, hallitus, kaksi (2) edustajiston jäsentä tai kaksikymmentäviisi (25) ylioppilaskunnan jäsentä katsoo tarpeelliseksi saattaa edustajiston ratkaistavaksi.

17§

Edustajisto kokoontuu ainakin järjestäytymis­kokoukseen edustajistovaalin tuloksen vahvistamisen jälkeen ja ennen toimikautensa toisen kalenterivuoden alkua, vuosikokoukseen huhtikuussa, sekä talousarviokokoukseen marraskuussa.

Lisäksi edustajisto kokoontuu tarpeen vaatiessa ylioppilaskunnan hallituksen kutsusta, mikäli hallitus niin päättää tai mikäli vähintään viisi (5) edustajiston jäsentä sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii.

Tällöin kokous on pidettävä kahden (2) viikon kuluessa tätä koskevan pyynnön esittämisestä, lukuun ottamatta 24§:n 2. momentissa mainittua tapausta, jolloin kokous on pidettävä neljän (4) viikon kuluessa.

18§

Edustajiston järjestäytymiskokouksessa ainoastaan:

1)   todetaan edustajiston kokoonpano;

2)   todetaan mahdollisesti muodostettujen edustajistoryhmien kokoonpano;

3)   valitaan edustajiston puheenjohtaja sekä ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja;

4)   valitaan hallituksen muodostaja;

5)   nimitetään hallitus;

6)   nimitetään hallintovaliokunnan puheenjohtaja ja jäsenet;

7)   valitaan tilintarkastajat ja toiminnantarkastaja varahenkilöineen seuraavaksi vuodeksi;

8)   nimitetään ylioppilaskunnan talousvaliokunta seuraavaksi vuodeksi; sekä

9)                päätetään estyneisyysilmoituksen jättämistavasta edustajiston työjärjestyksen 3§:n mukaan.

19§

Vuosikokouksessa ainakin:

1)   vahvistetaan hallituksen esittämä tilinpäätös ja toimintakertomus;

2)   kuullaan tilintarkastajien ja toiminnantarkastajan lausunnot;

3)   päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille; sekä

4)   käsitellään edellisen vuoden vuosikertomus;

20§

Talousarviokokouksessa ainakin:

1)   määrätään yliopiston seuraavan lukuvuoden ilmoittautumisen yhteydessä kannettavien jäsenmaksujen suuruudet; sekä

2)   hyväksytään ylioppilaskunnan talousarvio sekä yleiset suuntaviivat ja ohjeet, joita taloudenhoidossa ja toiminnassa on noudatettava.

21§

Edustajiston jäsenet voivat muodostaa keskenään edustajistoryhmiä, joiden asema määritellään edustajiston työjärjestyksessä.

22§

Edustajistossa toimii hallintovaliokunta ja talousvaliokunta, joiden asemat ja tehtävät on määritelty näissä säännöissä ja edustajiston työjärjestyksessä.

Edustajisto voi lisäksi työjärjestyksensä mukaisesti asettaa valiokuntia hallinnon tarkastusta, lausunnon antamista ja muita tarpeellisiksi katsomiaan tehtäviä varten.

23§

Ylioppilaskunnalla on kunniavaliokunta, joka on neuvoa-antava asiantuntijaelin.

Edustajisto kutsuu jäsenet kunniavaliokuntaan edustajiston työjärjestyksen mukaisesti.

24§

Kutsu edustajiston kokoukseen on postitettava tai muutoin kirjallisesti tahi sähköpostitse toimitettava vähintään seitsemän (7) päivää ennen kokousta kaikille edustajiston jäsenille ja lisäksi kokouksesta on ilmoitettava ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla ja internetsivuilla.

Mikäli edustajiston kokous pidetään tai kutsu lähetetään yliopiston yli seitsemän (7) päivää kestävän yhtäjaksoisen lomakauden aikana, on kokouskutsu postitettava tai muutoin kirjallisesti tahi sähköpostitse toimitettava edustajiston jäsenille vähintään kolme (3) viikkoa ennen kokousta, muilta osin noudatetaan 1. momentin määräyksiä.

25§

Edustajiston kokous on päätösvaltainen, jos koollekutsuminen on tapahtunut 24 §:n edellyttämällä tavalla ja läsnä on vähintään kaksikymmentä (20) edustajiston jäsentä.

26§

Jokaisella ylioppilaskunnan jäsenellä ja työntekijällä on oikeus ilman puhevaltaa olla läsnä edustajiston kokouksessa, ellei edustajisto toisin päätä.

Edustajisto voi myöntää läsnäolo-oikeuden muille kuin 1. momentissa mainituille.

Kokouksen puheenjohtaja voi myöntää läsnäolo-oikeutetuille puhevallan harkintansa mukaan.

V luku                  Hallitus

27§

Ylioppilaskunnan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja viidestä yhdeksään (5-9) jäsentä, jotka edustajisto nimittää järjestäytymiskokouksessaan kalenterivuodeksi kerrallaan.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sopii tehtävänjaostaan.

Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä mainitaan, noudatetaan hallituksen toiminnassa hallituksen työjärjestystä, jonka edustajisto hyväksyy.

28§

Hallituksen jäsenen tulee olla yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautunut ylioppilaskunnan jäsen.

Hallituksen jäsen on toimessaoloaikanaan esteellinen toimimaan edustajiston jäsenenä ja ylioppilaskunnan vakinaisena työntekijänä.

Hallitukseen nimitetty edustajiston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja eroaa tehtävästään välittömästi.

29§

Hallituksen toimikausi alkaa nimittämisen jälkeen, kun uusi hallitus kokoontuu ensimmäiseen kokoukseensa.

Hallituksen toimikausi ei kuitenkaan ala ennen kuin hallituksen nimittäneen edustajiston toimikausi on alkanut ja edellisen hallituksen toimikausi on päättynyt.

Edustajiston vaihtuessa hallitus eroaa, mutta hoitaa tehtäviään siihen asti, kun uusi hallitus on nimitetty ja se on kokoontunut ensimmäiseen kokoukseensa.

Hallitus voi järjestäytyä ennen toimikautensa alkua.

30§

Hallituksen ja sen jokaisen jäsenen tulee nauttia edustajiston luottamusta.

Edustajisto voi vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävästään kesken toimikautta päättämällä, ettei hallitus tai sen jäsen nauti edustajiston luottamusta.

Käsiteltäessä edustajiston kokouksessa hallituksen tai sen jäsenen vapauttamista tehtävistään on noudatettava edustajiston työjärjestyksessä olevia hallituksen luottamusta koskevia määräyksiä.

31§

Jos hallitus kesken toimikauttaan vapautetaan tai se muuten eroaa tehtävistään, hoitaa se välttämättömät hallitukselle kuuluvat tehtävät siihen asti, kun uusi hallitus on nimitetty ja se on kokoontunut ensimmäiseen kokoukseensa.

Edustajisto voi myöntää hallituksen jäsenelle eron hallituksen puheenjohtajan esityksestä.

Jos hallituksen jäsen kesken toimikauttaan vapautetaan tai eroaa tehtävästään, voi edustajisto nimittää hallituksen puheenjohtajan esityksestä hallitukseen uuden jäsenen.

32§

Hallituksen tehtävänä on käyttää ylioppilaskunnan hallinto- ja toimeenpanovaltaa ja erityisesti:

1)   johtaa ylioppilaskunnan toimintaa;

2)   kutsua koolle edustajiston kokous;

3)   huolehtia ylioppilaskunnan hallinnosta sekä valvoa ylioppilaskunnan voimassaolevien sääntöjen, säännöksien ja määräyksien noudattamista;

4)   vastata ylioppilaskunnan taloudenhoidosta edustajiston vahvistaman talousarvion sekä edustajiston antamien ohjeiden ja päätösten mukaisesti;

5)   valita pääsihteeri ja muut työntekijät sekä määrätä heidän palkkauksestaan ylioppilaskunnan talousarvion puitteissa;

6)   päättää ylioppilaskunnan nimissä annettavista julkilausumista;

7)   valmistella edustajiston kokouksessa esille tulevat asiat;

8)   toimeenpanna edustajiston päätökset;

9)   hyväksyä edustajistolle esitettävä tilinpäätös, toimintakertomus ja vuosikertomus;

10) päättää niistä ylioppilaskunnan edustuksista, jotka eivät voimassaolevan säännöstön mukaan kuulu edustajiston päätettäviksi;

11) muodostaa jaostot ja nimittää niiden jäsenet;

12) vastata ylioppilaskunnan julkaisutoiminnasta;

13) valvoa ylioppilaskunnan alayhdistysten toimintaa ja alayhdistyssäännön noudattamista; sekä

14) päättää tarvittaessa muista asioista, joita ei ole määrätty edustajiston päätettäviksi.

33§

Hallitus voi siirtää asioiden valmistelun nimittämilleen jaostoille, toimikunnille tai työryhmille tahi ylioppilaskunnan työntekijöille.

VI luku                Talous

34§

Kaikki yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautuvat alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat ovat velvollisia maksamaan ylioppilaskunnalle jäsenmaksun.

Jäsenmaksun suuruuden ja maksuperusteet määrää edustajisto. Rehtori vahvistaa jäsenmaksun ja sen maksamista valvoo yliopisto.

Ylioppilaskunnan hallitus voi päättää jäsenmaksusta vapauttamisesta kokonaan tai osittain, jos jäsenen todistetun varattomuuden vuoksi on ilmeistä, että jäsenmaksu vaarantaisi hänen perustuslain 16§:n mukaisen oikeutensa saada opetusta. Lisäksi hallituksella on oikeus myöntää ylioppilaskunnan jäsenelle osittain tai kokonaan vapautus jäsenmaksusta, milloin siihen on erityisiä perusteita.

Yliopiston kirjoissa oleva muu kuin 1. momentissa tarkoitettu opiskelija ei ole velvollinen suorittamaan ylioppilaskunnalle jäsenmaksua, mikäli hän ei halua käyttää ylioppilaskunnan jäsenoikeuksia.

Ylioppilaskunnan kunniajäsenet ovat vapautetut jäsenmaksusta.

Maksuvapautuksen saanut jäsen ei menetä jäsenoikeuksiaan.

Kannattajajäsen on velvollinen suorittamaan kertakaikkisena kymmenkertaisen jäsenmaksun.

35§

Ylioppilaskunnan seuraavan tilikauden kirjanpitoa, taloudenhoitoa ja muuta hallintoa tarkastamaan edustajisto valitsee järjestäytymiskokouksessaan kaksi (2) tilintarkastajaa, yhden (1) toiminnantarkastajan ja heille henkilökohtaiset varahenkilöt.

Toiminnantarkastajan on oltava ylioppilaskunnan taloudenhoitoon ja hallintoon hyvin perehtynyt yliopistoon läsnä olevaksi kirjoittautunut ylioppilaskunnan jäsen.

Hallitus voi lisäksi asettaa sisäisiä tarkastajia.

36§

Ylioppilaskunnan tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös on laadittava ja annettava hallituksen laatiman toimintakertomuksen sekä muiden tarpeellisten asiakirjojen ohella ylioppilaskunnan tilintarkastajille ja toiminnantarkastajalle viimeistään neljä (4) viikkoa ennen edustajiston vuosikokousta.

Tilintarkastajien ja toiminnantarkastajan tulee viimeistään kahta (2) viikkoa ennen edustajiston vuosikokousta jättää hallitukselle kirjallinen, edustajistolle osoitettu kertomus tarkastuksestaan.

Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää tilintarkastuslain vaatimat lausunnot sekä erityinen lausunto:

1)   tilinpäätöksen vahvistamisesta;

2)   vastuuvapauden myöntämisestä tilivel­vollisille;

3)   yli- tai alijäämää koskevasta hallituksen ehdotuksesta.

Tarkemmat ohjeet ylioppilaskunnan taloudenhoidosta, tilintarkastuksesta ja toiminnantarkastuksesta annetaan ylioppilaskunnan talouden ja hallinnon ohjesäännössä, jonka edustajisto vahvistaa.

VII              Killat ja alayhdistykset

37§

Ylioppilaskunnan alaisuudessa toimii kiltoja. Kilta ja kiltautumisperusteet määritellään alayhdistyssäännössä. Kiltojen säännöt on alistettava edustajiston vahvistettavaksi.

38§

Ylioppilaskunnan jäsenet voivat perustaa ylioppilaskunnan alaisuuteen harrastekerhoja ja muita yhdistyksiä, joiden tarkoitus ei ole vastoin ylioppilaskunnan tarkoitusta.

Kerhon tai yhdistyksen säännöt on alistettava edustajiston vahvistettavaksi.

39§

Ylioppilaskunnan alaisuudessa toimivien kiltojen, harrastekerhojen ja muiden yhdistysten toiminnassa noudatetaan edustajiston hyväksymää alayhdistyssääntöä.

VIII            Erityisiä määräyksiä

40§

Ylioppilaskunnan nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yhdessä hallituksen jäsenen tai pääsihteerin kanssa tai pääsihteeri yhdessä hallituksen jäsenen kanssa.

Hallitus voi tarvittaessa myöntää prokuravaltuuden määräajaksi, kuitenkin enintään toimikautensa loppuun asti.

41§

Edustajiston ja hallituksen päätökset on julkistettava ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla viimeistään yhden (1) viikon kuluttua niiden tarkistamisesta.

Mainittuja päätöksiä on pidettävä nähtävänä vähintään kahden (2) viikon ajan.

42§

Muutoksia näihin sääntöihin voidaan tehdä kahdessa (2) peräkkäisessä, vähintään kahden (2) viikon välein pidettävässä edustajiston kokouksessa, kun kummassakin kokouksessa vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) läsnäolevista edustajiston jäsenistä sitä kannattaa.

Tullakseen voimaan sääntömuutos on alistettava rehtorin vahvistettavaksi.

Hallituksen esittäessä edustajistolle sääntömuutosta on siitä edustajiston kokouskutsussa erityisesti mainittava.

43§

Jos ylioppilaskunnan toiminta lakkaa, sen omaisuus siirtyy Tampereen Teekkarisäätiön hallintaan käytettäväksi Tampereella korkeinta tekniikan alan opetusta saavien opiskelijoiden yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja henkisten pyrkimysten edistämiseksi.

Mikäli Tampereen Teekkarisäätiötä ei ole, siirtyvät ylioppilaskunnan varat yliopiston hallintaan käytettäväksi 1. momentissa mainittuun tarkoitukseen.

44§

Näillä säännöillä kumotaan Tampereen teknillisen yliopiston rehtorin 18. päivänä marraskuuta 2010 vahvistamat Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan säännöt.

Nämä säännöt tulevat voimaan heti, kun Tampereen teknillisen yliopiston rehtori on ne vahvistanut.

Edustajiston työjärjestys

Hyväksytty Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 10.4.2013.

I luku                  Yleistä

Edustajistoon kuuluu kolmekymmentäviisi (35) jäsentä, jotka valitaan ylioppilaskunnan jäsenistä. Edustajisto valitaan kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan edustajiston hyväksymän vaalijärjestyksen mukaisesti.

Vaalikelpoinen edustajiston jäseneksi on jokainen ylioppilaskunnan jäsen. Edustajiston jäsenenä toimivan henkilön on oltava äänioikeutettu.

Edustajiston toiminnassa noudatetaan tätä työjärjestystä ja yleistä kokouskäytäntöä sen lisäksi, mitä ylioppilaskunnan säännöissä on määrätty.

II luku                Edustajiston kokoukset

Kutsu edustajiston kokoukseen on toimitettava edustajiston jäsenille ylioppilaskunnan sääntöjen 24§:n määräämällä tavalla.

Kokouskutsun mukana tai kuitenkin viimeistään kaksi (2) arkipäivää ennen kokousta on edustajiston jäsenille toimitettava esityslista, jossa kunkin asian kohdalla on esitetty edustajistokäsittelyn kannalta tarpeelliset asiakirjat, lausunnot ja selvitykset sekä päätösehdotus.

Esteellisten ja estyneisyysilmoituksen jättäneiden edustajiston jäsenten osalta kutsu ja muut asiakirjat toimitetaan heidän vaalijärjestyksen mukaisille varajäsenilleen.

Edustajiston jäsen, joka estyy saapumasta kokoukseen, ilmoittakoon siitä viimeistään kokousta edeltävänä päivänä kirjallisesti tai muulla kirjallisella edustajiston järjestäytymiskokouksessaan hyväksymällä tavalla ylioppilaskunnan pääsihteerille ja toimittakoon kokouskutsun sekä muut asiakirjat ylioppilaskunnan vaalijärjestyksen mukaiselle varajäsenelleen. Kirjallisen estyneisyysilmoituksen voi tehdä ylioppilaskunnan sääntöjen 21§:n ja tämän työjärjestyksen 24§:n tarkoittaman edustajistoryhmän jäsenen puolesta myös kyseisen edustajistoryhmän puheenjohtaja.

Saatuaan tiedon edustajiston jäsenen estyneisyydestä pääsihteeri mahdollisuuksiensa mukaan toimittaa tiedon edustajiston kokouksesta estyneen edustajiston jäsenen tilalle ylioppilaskunnan vaalijärjestyksen mukaisesti tulevalle varajäsenelle.

Edustajiston jäsen on esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn ja päätöksentekoon, mikäli hänen henkilökohtainen etunsa voi asiassa joutua ristiriitaan ylioppilaskunnan edun kanssa.

Tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä päätettäessä esteellisiä ovat kyseessä olevan tilikauden osalta tilivelvolliset.

Jos edustajiston kokouksessa tehdään esteellisyysmuistutus, ratkaisee asian kokouksen puheenjohtaja ylioppilaskunnan voimassaolevan säännöstön perusteella kuultuaan edustajiston mielipidettä.

Tarvittaessa puheenjohtajan esteellisyydestä päättää kokous.

Edustajisto toteaa estyneisyydet, esteellisyydet, vaalikelpoisuuden menetykset ja eroamiset.

Milloin edustajiston jäsen tai varajäsen menettää vaalikelpoisuutensa, pitää hänen ilmoittaa asiasta ylioppilaskunnan pääsihteerille. Vaalikelpoisuuden menetys voidaan todeta, vaikka asiasta ei olisi toimitettu ilmoitusta.

Edustajiston jäsen tai varajäsen voi erota edustajistosta toimittamalla ylioppilaskunnan pääsihteerille kirjallisen eroilmoituksen. Ero astuu voimaan välittömästi, kun eroilmoitus on toimitettu pääsihteerille.

Saatettaessa asia vireille edustajistossa on asiasta liitettävä kirjallinen päätösehdotus edustajiston jäsenille toimitettavaan esityslistaan.

Ylioppilaskunnan säännöstön määräämät asiat esittelee ja päätösehdotukset tekee edustajistolle hallitus, ellei säännöstössä nimenomaan toisin määrätä.

Muut asiat esittelee ja päätösehdotukset tekee edustajistolle ylioppilaskunnan hallitus, hallintovaliokunta tai ylioppilaskunnan sääntöjen 21§:n ja tämän työjärjestyksen 24§:n tarkoittama edustajistoryhmä.

Esittelyn jälkeen asiasta kuullaan mahdolliset ylioppilaskunnan muiden toimielinten lausunnot.

Pääehdotuksena päätöstä tehtäessä pidetään esityslistaan merkittyä päätösehdotusta.

Edustajiston kokouksessa puhetta johtaa edustajiston järjestäytymiskokouksessaan valitsema puheenjohtaja.

Edustajiston puheenjohtajan estyneenä tai esteellisenä ollessa puhetta johtaa edustajiston järjestäytymiskokouksessaan valitsema ensimmäinen varapuheenjohtaja, hänenkin esteellisenä tai estyneenä ollessa toinen varapuheenjohtaja.

Edustajiston äänivallattomana sihteerinä toimii ylioppilaskunnan pääsihteeri tai hänen estyneenä tahi esteellisenä ollessa edustajiston puheenjohtajan kutsuma ylioppilaskunnan muu työntekijä. Ellei edustajiston kokoukselle voida edellä mainitulla tavalla määrätä sihteeriä, kokous valitsee sihteerin keskuudestaan.

Edustajiston kokouksen alussa valitaan pöytäkirjantarkastajiksi kaksi (2) läsnäolevaa edustajiston jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varahenkilöt.

Ääntenlaskijoiksi, jotka eivät samanaikaisesti voi toimia pöytäkirjantarkastajina, kokouksen alussa valitaan kolme (3) läsnäolevaa edustajiston jäsentä.

Pöytäkirja on tarkastettava viimeistään neljäntenätoista (14) päivänä kokouksen jälkeen.

Äänestyksessä käytettäköön avointa äänestystä, ellei vähintään kaksi (2) kokouksessa läsnäolevaa edustajiston jäsentä vaadi suljettua äänestystä.

Suljetussa äänestyksessä käytettävät äänestysliput on kokouksen sihteerin varmennettava ylioppilaskunnan leimalla tai nimikirjoituksellaan.

Äänestysehdotukset laatikoon kokouksen puheenjohtaja, mikäli mahdollista niin, että niihin voidaan vastata suoraan joko myöntävästi tai kieltävästi.

Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka ei ole hallituksen, valiokunnan tai ylioppilaskunnan sääntöjen 21§:ssä ja tämän työjärjestyksen 24§:ssä tarkoitetun edustajistoryhmän esitys tahi ellei kysymyksessä ole henkilövaali, älköön otettako mukaan äänestykseen.

Kannatus ilmaistakoon pyydetyllä kannatuspuheenvuorolla.

Edustajiston jäsenet tai edustajistoryhmät voivat tehdä päätökseen liittyviä ponsiehdotuksia esityslistan samassa kohdassa käytävän keskustelun aikana.

Edustajistoryhmän tekemistä tai muulla tavoin kannatetuksi tulleista ponsiehdotuksista on äänestettävä.

10§

Jos on useita päätösehdotuksia, noudatetaan joko yksityiskohtaista tai lyhyttä äänestysjärjestystä tahi muuta soveltuvaa äänestysjärjestystä.

Äänestysjärjestyksestä päättää kokouksen puheenjohtaja kuultuaan edustajiston mielipidettä.

Yksityiskohtainen äänestysjärjestys:

Yksityiskohtaisessa äänestysjärjestyksessä asetetaan yksi ehdotus vastaehdotukseksi toista vastaan, kunnes kaikista siten on äänestetty.

Äänestys aloitetaan asettamalla vastakkain ensin pääehdotuksesta eniten poikkeavat ehdotukset hylkäävää ehdotusta (ehdotus, jonka mukaan asia ehdotetaan pidettäväksi ennallaan) lukuunottamatta.

Tässä äänestyksessä voittanut ehdotus joutuu vastakkain pääehdotuksesta seuraavaksi kauempana olevan ehdotuksen kanssa ja niin edelleen, kunnes kaikista vastaehdotuksista on äänestetty, jolloin viimeksi voittanut ehdotus joutuu vastakkain pääehdotuksen kanssa.

Tässä äänestyksessä voittanut ehdotus asetetaan vastakkain hylkäävän ehdotuksen kanssa, joka siis tulee äänestettäväksi vasta viimeisessä äänestyksessä.

Käytettäessä yksityiskohtaista äänestysjärjestystä jokaisessa äänestyksessä häviölle joutunut ehdotus tulee lopullisesti hylätyksi ja viimeisessä äänestyksessä voittanut ehdotus julistetaan kokouksen päätökseksi.

Lyhyt äänestysjärjestys:

Lyhyen äänestysjärjestyksen pohjana on pääehdotus, ja ensimmäisessä äänestyksessä asetetaan vastakkain pääehdotus ja hylkäävä ehdotus.

Jos hylkäävä ehdotus voittaa, ei muuta äänestystä tarvita, koska se on saanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä.

Jos taas pääehdotus voittaa, niin toisessa äänestyksessä asetetaan vastakkain pääehdotus ja kaikki vastaehdotukset yhteisesti.

Jos pääehdotus voittaa, on äänestys lopullinen, mutta jos vastaehdotukset voittavat, on seuraavilla äänestyksillä ratkaistava, mikä vastaehdotuksista saa eniten kannatusta ja onko sen saama kannatus suurempi kuin pääehdotuksen.

Tällöin menetellään siten, että kolmannessa äänestyksessä asetetaan vastakkain pääehdotus ja jokin vastaehdotuksista, joiden järjestyksen päättää puheenjohtaja.

Tässä äänestyksessä voittanut ehdotus tulee neljännessä äänestyksessä vastakkain seuraavan vastaehdotuksen kanssa ja niin edelleen, kunnes kaikista ehdotuksista on äänestetty.

Käytettäessä lyhyttä äänestysjärjestystä kokouksen päätökseksi tulee viimeisessä äänestyksessä voittanut ehdotus.

11§

Äänestyksen ratkaisee yksinkertainen ääntenenemmistö, ellei ylioppilaskunnan voimassaoleva säännöstö toisin määrää.

Äänten jakautuessa tasan ratkaisee vaalissa arpa ja muissa asioissa puheenjohtajan mielipide.

12§

Edustajiston kokouksessa ei saa äänestää valtakirjalla.

13§

Esillä oleva asia pannaan ensimmäistä kertaa käsiteltäessä pöydälle vähintään viiden (5) edustajiston läsnäolevan jäsenen sitä vaatiessa.

Asia voidaan kuitenkin julistaa kiireelliseksi ja käsitellä heti, jos vähintään kolmeneljäsosaa (3/4) läsnäolevista edustajiston jäsenistä kannattaa kiireelliseksi julistamista.

Pöydällepanoa tai kiireelliseksi julistamista koskeva ehdotus on tehtävä ennen kuin asiasta käytävä keskustelu on julistettu päättyneeksi.

Uudelleen käsiteltäessä asia voidaan panna pöydälle, jos vähintään kaksikolmasosaa (2/3) läsnäolevista edustajiston jäsenistä sitä kannattaa.

14§

Edustajiston jäsen, joka haluaa esittää eriävän mielipiteensä, ilmoittakoon siitä heti, kun päätös on tehty.

Vastalause on ilmoitettava heti, kun päätös on  tehty, ja se on kirjallisena liitettävä pöytäkirjaan sen tarkastukseen määrätyn ajan kuluessa.

15§

Edustajiston tekemää päätöstä älköön samana toimikautena purettako, ellei purkamista kannata vähintään kaksikolmasosaa (2/3) kokouksessa läsnäolevista ja vähintään puolet (1/2) kaikista edustajiston jäsenistä ja ellei asiasta ole kokouskutsussa mainittu.

16§

Edustajiston jäsen tai muu kokouksessa läsnäoleva, joka ei puheenjohtajan huomautuksesta huolimatta noudata järjestystä, poistukoon puheenjohtajan kehotuksesta.

Järjestyksen olennaisesti häiriinnyttyä puheenjohtajalla on oikeus keskeyttää kokous ja määrätä edustajiston mielipidettä kuultuaan aika, milloin kokousta jatketaan.

III luku     Edustajiston valiokunnat ja edustajistoryhmät

17§

Valiokunta on edustajiston nimittämä valmisteleva elin, jolle edustajisto nimittää puheenjohtajan, ellei ylioppilaskunnan säännöstössä nimenomaan toisin määrätä.

18§

Valiokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Valiokunnan äänivallattomana sihteerinä toimii ylioppilaskunnan pääsihteeri tahi hänen esteellisenä tai estyneenä ollessaan valiokunnan keskuudestaan valitsema henkilö.

Valiokunnan kokouksesta pidetään päätöspöytäkirjaa.

19§

Valiokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta tarpeen vaatiessa tai kun vähintään kaksi (2) valiokunnan jäsentä sitä puheenjohtajalta kirjallisesti vaatii.

Valiokunnan kokous on päätösvaltainen, kun ainakin puolet (1/2) sen jäsenistä, heidän joukossaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on läsnä ja kaikille on valiokunnan hyväksymällä tavalla tiedotettu kokouksesta.

20§

Edustajistossa on hallintovaliokunta.

Hallintovaliokuntaan kuuluu kustakin ylioppilaskunnan sääntöjen 21§:n ja tämän työjärjestyksen 24§:n tarkoittamasta edustajistoryhmästä yksi edustaja, joista edustajisto nimittää yhden puheenjohtajaksi.

Hallintovaliokunnan jäsenen estyneenä ollessa hallintovaliokunnan täysivaltaisena varajäsenenä voi toimia varsinaisen jäsenen omasta edustajistoryhmästään valtuuttama henkilö.

Edustajisto voi antaa tässä työjärjestyksessä hallintovaliokunnalle määrättyjä tehtäviä muille valiokunnille tai työryhmille, joiden perustamisesta se erikseen päättää.

21§

Hallintovaliokunnan tehtäviin kuuluu käsitellä edustajistossa esiin tulevat asiat ja antaa niistä lausunto edustajistolle sekä erityisesti:

1)   tarkkailla ylioppilaskunnan taloutta ja toimintaa;

2)   tehdä havainnoistaan aloitteita edustajistolle; sekä

3)   valmistella tarvittavissa määrin edustajiston kokouksen menettelytapakysymykset.

22§

Edustajiston nimittämänä toimii ylioppilaskunnan talousvaliokunta, joka noudattaa soveltuvin osin tämän työjärjestyksen valiokuntia koskevia määräyksiä.

Talousvaliokunnan tehtävänä on toimia asiantuntijaelimenä ja antaa tarvittaessa tai pyydettäessä lausuntoja hallitukselle tai edustajistolle tehtäväpiiriinsä kuuluvista asioista.

Talousvaliokuntaan kuuluu 3-10 talouteen ja hallintoon perehtynyttä henkilöä, joista enintään puolet voidaan valita ylioppilaskunnan ulkopuolelta. Puheenjohtajan tulee olla yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautunut ylioppilaskunnan jäsen.

Edustajisto valitsee jäsenet talousvaliokuntaan kalenterivuodeksi kerrallaan.

23§

Talousvaliokunnan tehtäväpiiriin kuuluvat:

1)   ylioppilaskunnan talous;

2)   ylioppilaskunnan säännöstö- ja organisaatiokysymykset;

3)   ylioppilaskunnan henkilöstöasiat;

4)   ylioppilaskunnan alaisuudessa toimivien kiltojen, harrastekerhojen ja muiden yhdistysten toiminta ja talous;

5)   ylioppilaskunnan harjoittama yritystoiminta; sekä

6)   ylioppilaskunnan omistuksessa ja hallinnassa oleva kiinteä ja irtain omaisuus.

24§

Ylioppilaskunnalla on kunniavaliokunta, joka on edustajiston alainen neuvoa-antava asiantuntijaelin.

Kunniavaliokuntaan kuuluu kolmesta kymmeneen (3-10) jäsentä, jotka edustajisto kutsuu ylioppilaskunnan toiminnassa ansioituneiden henkilöiden joukosta.

Kunniavaliokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka yhdessä ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajan ja edustajiston puheenjohtajan kanssa muodostavat valiokunnan työjaoston.

Työjaoston tehtävänä on kokousten välillä pitää yhteyttä muihin kunniavaliokunnan jäseniin sekä valmistella valiokunnan kokouksissa käsiteltävät asiat.

Kunniavaliokunnan toimikausi on kolme (3) vuotta ja se kokoontuu ylioppilaskunnan hallituksen tai puheenjohtajansa kutsusta.

Edustajisto voi myöntää kunniavaliokunnan jäsenelle eron ja täydentää kunniavaliokuntaa ylioppilaskunnan säännöstön määräämissä puitteissa.

25§

Edustajiston jäsenet ja varajäsenet voivat muodostaa edustajistoryhmiä.

Edustajiston jäsen tai varajäsen ei voi kuulua useampaan kuin yhteen (1) edustajistoryhmään.

Edustajiston jäsenen liittyminen johonkin edustajistoryhmään ei sido vaaliliiton tai vaalirenkaan varajäsentä samaan ryhmään.

26§

Edustajistoryhmään tulee kuulua vähintään kaksi (2) edustajiston jäsentä, joiden keskuudesta ryhmän tulee valita puheenjohtaja ja sihteeri.

Edustajistoryhmän järjestäydyttyä se ilmoittaa kokoonpanonsa, puheenjohtajansa ja sihteerinsä edustajistolle tiedoksi.

27§

Edustajistoryhmän edustajiston kokouksessa tekemä ehdotus on kannatettu ilman erillistä kannatuspuheenvuoroa.

IV luku       Hallituksen nimittäminen ja vapauttaminen tehtävästään

28§

Edustajisto valitsee hallituksenmuodostajan.

Vaalin pohjana ovat kokouksessa tehdyt ehdotukset.

Ellei yksikään ehdokas saa ensimmäisessä äänestyksessä ehdotonta enemmistöä annetuista äänistä, äänestys suoritetaan uudestaan edellisessä äänestyksessä mukana olleiden ehdokkaiden kesken vähiten ääniä saanutta ehdokasta lukuun ottamatta.

Näin jatketaan kunnes joku ehdokkaista saa ehdottoman ääntenenemmistön.

Äänten jakautuessa tasan ratkaisee arpa.

29§

Hallituksenmuodostaja esittää samassa edustajiston kokouksessa ehdotuksensa hallituksen henkilökokoonpanoksi.

Jos edustajiston kokouksessa enemmistö hyväksyy ehdotuksen, on hallituksenmuodostaja nimetty hallituksen puheenjohtajaksi ja ehdotuksessa mainitut henkilöt hallituksen jäseniksi.

Jollei edustajisto hyväksy esitystä, suoritetaan uusi hallituksenmuodostajan vaali.

Hallituksen muodostaminen voidaan antaa uudelleen tehtäväksi aiemmin hylätyn hallitusesityksen tehneelle hallituksenmuodostajalle.

Menettelyä jatketaan, kunnes edustajisto hyväksyy hallituksenmuodostajan tekemän ehdotuksen hallituksen kokoonpanoksi.

30§

Hallitusta nimitettäessä on otettava huomioon ylioppilaskunnan sääntöjen 27§:ssä mainittu hallituksen jäsenten vähimmäis- ja enimmäismäärää koskeva rajoitus.

31§

Edustajisto voi myöntää hallituksen jäsenelle eron hallituksen puheenjohtajan esityksestä.

Jos hallituksen puheenjohtaja kesken toimikauttaan vapautetaan tai hän muusta syystä eroaa tehtävästään, kutsuu hallitus edustajiston viipymättä koolle nimittämään uutta hallitusta jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Muutoin hallitusta voidaan täydentää hallituksen puheenjohtajan esityksestä edellyttäen, että ylioppilaskunnan sääntöjen 27§:n määräyksiä hallituksen jäsenten lukumäärästä noudatetaan.

Hallituksen täydentämistä ei voi panna pöydälle.

32§

Edustajisto voi vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävästään kesken toimikautta päättämällä, ettei hallitus tai sen jäsen nauti edustajiston luottamusta.

Tämä päätös voi olla seurauksena, jos:

1)   hallitus esittää edustajistolle luottamuskysymyksen; tai

2)   vähintään kaksi (2) edustajiston jäsentä vaatii edustajiston kokouksen koollekutsuttavaksi käsittelemään hallitukseen tai sen jäseneen kohdistettua välikysymystä.

Välikysymystä vireillepantaessa on sen syyt perusteluineen jätettävä kirjallisesti hallitukselle vaadittaessa edustajiston koollekutsumista.

Hallituksen on kutsuttava edustajisto käsittelemään välikysymystä viipymättä vaatimuksen esittämisen jälkeen.

Kuultuaan hallituksen vastauksen päättää edustajisto, nauttiiko hallitus tai sen jäsen edustajiston luottamusta.

Välikysymystä ei voida panna edustajiston kokouksessa pöydälle.

V luku                  Erityisiä määräyksiä

33§

Asiaa, jota ei ole merkitty edustajiston jäsenille toimitettuun esityslistaan,  älköön otettako käsiteltäväksi, ellei hallitus,  valiokunta tai ylioppilaskunnan sääntöjen 21 §:n ja tämän työjärjestyksen 24 §:n tarkoittama edustajistoryhmä tee siitä ehdotusta ja ellei sitä julisteta kiireelliseksi kolmeneljäsosan (3/4) ääntenenemmistöllä.

34§

Muutoksia tähän työjärjestykseen voidaan tehdä ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa kaksikolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä, kun asiasta on kokouskutsussa erikseen mainittu.

Tämä työjärjestys astuu voimaan, kun rehtori vahvistaa edustajiston kokouksessaan 13/2012-2013  10.4.2013 hyväksymät säännöt. Samalla tämä työjärjestys kumoaa aikaisemman, edustajiston kokouksessa 14.10.1999 hyväksytyn edustajiston työjärjestyksen.

Hallituksen työjärjestys

Hyväksytty Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 7.5.2013

I luku                  Yleistä

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen ja sen jaostojen toiminnassa noudatetaan tätä työjärjestystä sen lisäksi, mitä ylioppilaskunnan säännöissä on määrätty.

Erikseen asetettujen hallituksen alaisten työryhmien toiminnassa noudatetaan soveltuvin osin tämä työjärjestyksen jaostoja koskevia määräyksiä.

II luku                Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajansa kutsusta.

Hallitus on kutsuttava koolle, milloin vähintään kaksi (2) hallituksen jäsentä sitä hallituksen puheenjohtajalta kirjallisesti vaatii.

Tällöin hallitus on kutsuttava koolle yliopiston luentokausien aikana viiden (5) ja muulloin kymmenen (10) päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä.

Yliopiston luentokausien aikana hallitus kokoontuu vähintään kerran kahdessa (2) viikossa, ellei ylioppilaskunnan säännöissä tai tässä työjärjestyksessä muuta mainita.

Ylioppilaskunnan pääsihteerin on hallituksen jäseniltä saamiensa tietojen mukaisesti laadittava esityslista, joka ennen hallituksen kokousta on esiteltävä hallituksen puheenjohtajalle. Pääsihteerin ollessa estyneenä esityslistan laatii hallituksen puheenjohtaja ja hänen ollessa estyneenä hallituksen varapuheenjohtaja.

Esityslistaan on merkittävä kaikki kokouksessa käsiteltävät asiat sekä jokaisen asian kohdalle hallituskäsittelyn kannalta tarpeelliset asiakirjat, lausunnot ja selvitykset sekä päätösehdotus.

Hallitus päättää määräajan, jota ennen esityslista on viimeistään toimitettava hallituksen jäsenille.

Hallituksen kokouksessa otetaan käsiteltäväksi esityslistalle merkityt asiat.

Muu kuin esityslistalle merkitty asia voidaan ottaa käsiteltäväksi, mikäli hallitus erikseen niin päättää.

Hallituksen kokouksissa johtaa puhetta puheenjohtaja tai hänen estyneenä tahi esteellisenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallituksen jäsen on esteellinen osallistumaan sellaisen asian käsittelyyn, jossa hänen henkilökohtainen etunsa voi joutua ristiriitaan ylioppilaskunnan edun kanssa.

Hallituksen kokousten esittelijänä ja äänivallattomana sihteerinä toimii ylioppilaskunnan pääsihteeri tai hänen estyneenä tahi esteellisenä ollessaan hallituksen puheenjohtajan kutsuma ylioppilaskunnan muu työntekijä, joka laatii hallituksen kokouksista päätöspöytäkirjan, ellei vähintään yksi (1) hallituksen jäsen vaadi käsiteltävästä asiasta pidettäväksi perusteltua päätöspöytäkirjaa. Ellei hallituksen kokoukselle voida edellä mainitulla tavalla määrätä sihteeriä, kokous valitsee sihteerin keskuudestaan.

Hallituksen pöytäkirjat on tarkastettava viimeistään neljäntenätoista (14) päivänä kokouksen jälkeen.

Pöytäkirjantarkastuksen voi suorittaa hallitus itse kokouksessaan tai hallituksen kokouksessaan keskuudestaan erikseen valitsemat vähintään kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Hallituksen kokous on päätösvaltainen, jos läsnä on vähintään puolet (1/2) hallituksen jäsenistä, heidän joukossaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja jos kaikille jäsenille on kokouksesta tiedotettu hallituksen hyväksymällä tavalla.

Kokoonkutsumistavasta päättää hallitus toimikautensa alussa.

Läsnäolo-oikeudesta hallituksen kokouksissa hallitus päättää kulloinkin erikseen.

Hallituksen puheenjohtajan tehtäviin kuuluu:

1)   kutsua hallitus kokouksiin ja johtaa puhetta niissä;

2)   valvoa hallituksen perustamien jaostojen ja toimikuntien toimintaa;

3)   edustaa hallitusta;

4)   allekirjoittaa yhdessä kokouksen sihteerin kanssa kokousten pöytäkirjat;

5)   jakaa asiat alustavaa käsittelyä varten hallituksen jäsenille;

6)   huolehtia ylioppilaskunnan toiminta- ja vuosikertomuksen laatimisesta;

7)   valvoa hallituksen päätöksien toimeenpanoa; sekä

8)   suorittaa muut hallituksen keskenään sopimat puheenjohtajan tehtäviin kuuluvat asiat.

Puheenjohtajan ollessa estynyt hoitaa hänen tehtäviään varapuheenjohtaja.

Jos hallituksen kokouksessa on useita kannatettuja päätösehdotuksia, ratkaistaan asia äänestämällä.

Henkilövaalissa otetaan mukaan kaikki esitetyt ehdokkaat.

Äänestyksessä ratkaisee yksinkertainen ääntenenemmistö, ellei ylioppilaskunnan voimassaoleva säännöstö toisin määrää.

Äänten jakautuessa tasan tulee päätökseksi se ehdotus, jota puheenjohtaja kannattaa, paitsi henkilövaalissa, jossa ratkaisee arpa.

Äänestyksessä käytetään avointa äänestystä, ellei vähintään yksi (1) kokouksessa läsnä oleva hallituksen jäsen vaadi äänestystä suoritettavaksi suljettuna.

Suljetussa äänestyksessä käytettävät äänestysliput on kokouksen sihteerin varmennettava Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan leimalla tai nimikirjoituksellaan.

Ensimmäistä kertaa esillä oleva asia pannaan pöydälle, jos vähintään yksi kolmasosa (1/3) hallituksen läsnä olevista jäsenistä sitä vaatii.

Jos asia selvitysten tai uuden ehdotuksen johdosta esitetään hallitukselle olennaisesti muutetussa muodossa, katsotaan se ensimmäistä kertaa esillä olevaksi.

10§

Hallituksen kokouksessa läsnä oleva hallituksen jäsen voi esittää päätökseen eriävän mielipiteensä tai vastalauseensa.

Eriävä mielipide on ilmoitettava heti, kun päätös on tehty.

Vastalause on ilmoitettava heti, kun päätös on tehty ja se on kirjallisena liitettävä pöytäkirjaan viimeistään sitä tarkistettaessa.

III luku     Jaostot

11§

Hallitus muodostaa ainakin tässä työjärjestyksessä mainitut jaostot ja nimittää niiden jäsenet.

Jaostot ovat hallituksen alaisia ja niiden puheenjohtajina toimivat tehtävään määrätyt hallituksen jäsenet.

12§

Jaosto kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajansa kutsusta tarvittaessa.

Jaosto valmistelee toimialaansa kuuluvia asioita hallitukselle, tekee aloitteita niiden edistämiseksi sekä päättää hallituksen sille erikseen uskoman päätäntävallan piiriin kuuluvat asiat.

Vähintään yksi (1) jaoston jäsen voi pyytää asian hallituksen vahvistettavaksi.

Jaoston on viipymättä saatettava päätöksensä hallitukselle tiedoksi.

13§

Ensimmäisessä kokouksessaan jaosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Jaoston sihteerinä toimii hallituksen tähän tehtävään määräämä ylioppilaskunnan työntekijä.

Kokouksen sihteerinä toimii jaoston sihteeri tai hänen estyneenä ollessaan jaoston kokouksen keskuudesta valitsema jaoston jäsen. Jaosto voi tarvittaessa valita kokoukselle myös ulkopuolisen sihteerin.

Jaoston kokouksesta pidetään päätöspöytäkirjaa, joka viimeistään seitsemäntenä (7) päivänä kokouksen jälkeen on toimitettava hallitukselle tiedoksi ja asetettava nähtäville ylioppilaskunnan toimistoon.

Jaoston kokouksesta laaditun pöytäkirjan allekirjoittaa kokouksen puheenjohtaja yhdessä kokouksen sihteerin kanssa.

14§

Jaoston kokouksessa äänestettäessä ratkaisee yksinkertainen ääntenenemmistö.

Äänten jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaalissa kuitenkin arpa.

Jaoston kokous on päätösvaltainen, jos vähintään puolet (1/2) sen jäsenistä, heidän joukossaan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on läsnä ja kaikille jaoston jäsenille on tiedotettu kokouksesta viimeistään kaksi (2) päivää ennen kokousta.

15§

Ylioppilaskunnalla on ainakin seuraavat jaostot:

1)   kiltaneuvosto;

2)   koulutuspoliittinen jaosto;

3)   sosiaalipoliittinen jaosto; ja

4)   teekkarijaosto.

Lisäksi hallitus voi asettaa muita tarpeellisiksi katsomiaan jaostoja ja työryhmiä sekä jakaa pykälissä 16§, 17§ ja 18§ mainittuja tehtäviä jaostojen kesken.

16§

Kiltaneuvoston tehtäväpiiriin kuuluvat:

1)   kiltojen yhteiseen toimintaan liittyvät asiat; sekä

2)   kiltaneuvoston työjärjestyksen määräämät asiat.

17§

Koulutuspoliittisen jaoston tehtäväpiiriin kuuluvat:

1)   yliopistossa suoritettaviin tutkintoihin liittyvät opintoasiat;

2)   yliopiston hallintoon liittyvät ja muut korkeakoulupoliittiset asiat; sekä

3)   jäsenkoulutus.

18§

Sosiaalipoliittisen jaoston tehtäväpiiriin kuuluvat:

1)   opintotukeen liittyvät asiat;

2)   opiskelija-asuntotoiminta; ja

3)   muut ylioppilaskunnan jäsenistön sosiaaliset kysymykset.

19§

Teekkarijaoston tehtäväpiiriin kuuluvat:

1)    tamperelaisen teekkarikulttuurin ylläpito ja kehittäminen; ja

2)    muut teekkarikulttuuriin liittyvät asiat.

IV luku       Erityisiä määräyksiä

20§

Ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajalla ja hallituksen jäsenillä on vapaa sisäänpääsy kaikkiin ylioppilaskunnan järjestämiin juhla- ym. tilaisuuksiin.

Muista hallituksen jäsenten etuisuuksista päätetään talousarviokäsittelyn yhteydessä.

21§

Muutoksia tähän työjärjestykseen voidaan tehdä ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä, kun asiasta on kokouskutsussa erikseen mainittu.

Tämä työjärjestys astuu voimaan välittömästi, kun edustajisto on sen hyväksynyt, kumoten samalla aikaisemmin voimassa olleen, 14.10.1999 hyväksytyn hallituksen työjärjestyksen.

Vaalijärjestys

Hyväksytty Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston kokouksessa 10.4.2013.

I luku Yleistä

Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä noudatetaan valittaessa jäsenet ylioppilaskunnan edustajistoon, täydennettäessä ylioppilaskunnan edustajistoa sekä suoritettaessa ylioppilaskunnan jäsenistön keskuudessa jäsenäänestys.

Edustajistovaalissa, edustajiston täydennysvaalissa ja jäsenäänestyksessä on äänioikeus jokaisella yliopistoon läsnäolevaksi kirjoittautuneella ylioppilaskunnan jäsenellä.

Vaalikelpoisia ovat kaikki ylioppilaskunnan jäsenet.

Jokaisella äänioikeutetulla on yksi (1) henkilökohtainen ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

Äänestys on suljettu.

II luku Jäsenäänestys

Ylioppilaskunnan keskuudessa suoritettavassa neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä noudatetaan ylioppilaskunnan sääntöjen III luvun lisäksi tämän vaalijärjestyksen määräyksiä.

Ylioppilaskunnan sääntöjen III luvun mukainen neuvoa-antava jäsenäänestys suoritetaan, kun edustajiston kokouksessa vähintään viisitoista (15) sen läsnäolevista jäsenistä ilmoittaa kirjallisesti haluavansa saattaa edustajiston saman kokouksen esityslistalla olevan asian jäsenäänestykseen jäsenkunnan mielipiteen kuulemiseksi.

Jäsenäänestykseen lähetetty asia pantakoon edustajistossa pöydälle, ellei siitä aiheudu ylioppilaskunnalle tai jollekin muulle, jota asia koskee, huomattavaa haittaa tai vahinkoa.

Asia otettakoon esille vasta, kun neuvoa-antavan jäsenäänestyksen tulos on vahvistettu.

Uudessa käsittelyssä jäsenäänestyksen tuloksen mukainen ehdotus olkoon pääehdotus.

Ylioppilaskunnan jäsenistön keskuudessa suoritettavan neuvoa-antavan jäsenäänestyksen toimeenpanemista varten edustajisto asettaa keskusvaalilautakunnan välittömästi samassa kokouksessaan, jossa 5§:n mukainen tahdonilmaus on esitetty.

Tarkemmat määräykset jäsenäänestyksen suorittamisesta annetaan tämän vaalijärjestyksen V-VII luvuissa.

III luku Edustajistovaali ja edustajiston täydennysvaali

Ylioppilaskunnan edustajistovaalissa ja edustajiston täydennysvaalissa noudatetaan ylioppilaskunnan sääntöjen IV luvun 12-15§:ien lisäksi tämän vaalijärjestyksen määräyksiä.

10§

Ylioppilaskunnan edustajistovaali toimitetaan joka toinen vuosi kahtena peräkkäisenä arkipäivänä lokakuun 15. päivän ja marraskuun 15. päivän välisenä aikana.

Vaalissa valitaan edustajistoon kolmekymmentäviisi (35) jäsentä ylioppilaskunnan vaalikelpoisten jäsenten keskuudesta.

11§

Ensimmäinen tämän vaalijärjestyksen mukainen edustajistovaali toimitetaan 15.10.–15.11.2013 välisenä aikana. Tällä vaalilla valitun edustajiston toimikausi on 1.1.2014–31.12.2015.

12§

Edustajiston täydennysvaali toimitetaan ylioppilaskunnan sääntöjen 13§:n 2. momentin tapauksessa, milloin edustajistosta eronneen, pysyvästi estyneen tai pysyvästi esteellisen edustajiston jäsenen tilalle ei enää voida määrätä varajäsentä 65§-66§:n mukaisesti.

Täydennysvaalissa valitaan edustajistoon puuttuva määrä jäseniä ylioppilaskunnan vaalikelpoisten jäsenten keskuudesta.

13§

Edustajistovaalin toimittamista varten ylioppilaskunnan edustajisto asettaa ennen vaalivuoden toukokuun 15. päivää keskusvaalilautakunnan.

Edustajiston täydennysvaalia varten ylioppilaskunnan edustajisto asettaa keskusvaalilautakunnan välittömästi siinä kokouksessaan, jossa edustajistosta eronneen, pysyvästi estyneen tai pysyvästi esteellisen edustajiston jäsenen tilalle ei enää saada määrätyksi varajäsentä ylioppilaskunnan säännöstön mukaisesti.

Keskusvaalilautakunta toimeenpanee edustajiston täydennysvaalin viimeistään kuuden (6) viikon kuluttua asettamisestaan.

14§

Edustajistovaalissa ja edustajiston täydennysvaalissa vaalikelpoisia ovat kaikki äänioikeutetut ylioppilaskunnan jäsenet, ellei ylioppilaskunnan voimassaoleva säännöstö toisin määrää.

15§

Jokaisella ylioppilaskunnan vaalikelpoisella jäsenellä on oikeus kirjallisesti pyytää keskusvaalilautakunnalta ehdokasilmoituksensa ottamista edustajistovaalia tai edustajiston täydennysvaalia varten laadittavaan ehdokasilmoitusten yhdistelmään.

16§

Ehdokasilmoituksessa saa olla vain yksi (1) ehdokas.

Siinä on mainittava ehdokkaan sukunimi, kaikki etunimet ja syntymäaika sekä siinä on oltava ehdokkaan vakuutus omasta vaalikelpoisuudestaan ja suostumus ehdokkuuteen.

Ehdokasilmoituksessa on annettava yhdelle (1) ylioppilaskunnan äänioikeutetulle jäsenelle valtuus toimia ehdokasilmoituksen asiamiehenä.

Asiamieheksi voidaan nimetä myös äänioikeutettu ehdokas itse.

Ehdokasilmoituksessa saadaan merkitä tunnus, joka viittaa johonkin ylioppilasyhteisöön tai ylioppilaskunnan jäsenten ryhmittymään ja joka ei loukkaa kenenkään henkilökohtaisia oikeuksia, ole kaupallinen tai muuten sopimaton.

17§

Kukaan ei saa olla useammassa kuin yhdessä (1) ehdokasilmoituksessa ehdokkaana.

18§

Jos jotkut ehdokasilmoitukset haluavat yhtyä vaaliliitoksi, on siitä tehtävä kirjallinen sopimus, joka on jokaisen ehdokasilmoituksen puolesta sen asiamiehen allekirjoitettava.

Vaaliliitoksi voi yhtyä korkeintaan niin monta ehdokasilmoitusta kuin vaalissa on valittavia.

Jos ehdokasilmoitus yhtyy vaaliliittoon, ei ehdokasilmoitusten yhdistelmään merkitä 16§:n 5. momentin mukaisesti mahdollisesti merkittyä ehdokasilmoituksen tunnusta.

Vaaliliitolla saa olla johonkin ylioppilasyhteisöön tai ylioppilaskunnan jäsenten ryhmittymään viittaava tunnus, joka on merkittävä vaaliliiton sopimuskirjaan ja joka ei loukkaa kenenkään henkilökohtaisia oikeuksia, ole kaupallinen tai muuten sopimaton.

Vaaliliiton sopimuskirjassa on lueteltava ehdokkaiden nimet siinä järjestyksessä, jossa ne pyydetään ottamaan ehdokasilmoitusten yhdistelmään ja lisäksi siinä on annettava yhdelle (1) vaaliliittoon kuuluvan ehdokasilmoituksen asiamiehelle valtuus toimia vaaliliiton asiamiehenä.

Ehdokasilmoitus voi yhtyä vain yhteen (1) vaaliliittoon.

19§

Kahdella (2) tai useammalla vaaliliitolla on oikeus yhtyä vaalirenkaaksi.

Sama oikeus on vaaliliitolla ja ehdokasilmoituksella sekä kahdella (2) tai useammalla vaaliliitolla ja ehdokasilmoituksella.

Vaaliliitto tai ehdokasilmoitus voi yhtyä vain yhteen (1) vaalirenkaaseen.

Ehdokasilmoitukset keskenään eivät voi yhtyä vaalirenkaaksi.

Vaalirenkaaksi yhtyvät vaaliliitot ja ehdokasilmoitukset laativat sopimuskirjan, jossa on lueteltava vaalirenkaaseen liittyvien vaaliliittojen ja niihin kuulumattomien ehdokasilmoitusten tunnukset tai, jos tunnusta ei ole, ehdokkaiden nimet siinä järjestyksessä, jossa ne pyydetään ottamaan ehdokasilmoitusten yhdistelmään, ja lisäksi siinä on annettava yhdelle (1) vaalirenkaaseen kuuluvan vaaliliiton tai vaaliliittoihin kuulumattoman ehdokasilmoituksen asiamiehelle valtuus toimia vaalirenkaan asiamiehenä.

Sopimuskirja on vaaliliittojen ja niihin kuulumattomien ehdokasilmoitusten asiamiesten allekirjoitettava.

Vaalirenkaalla saa olla johonkin ylioppilasyhteisöön tai ylioppilaskunnan jäsenten ryhmittymään viittaava tunnus, joka on merkittävä vaalirenkaan sopimuskirjaan ja joka ei loukkaa kenenkään henkilökohtaisia oikeuksia, ole kaupallinen tai muuten sopimaton.

20§

Mikäli ehdokasilmoituksen, vaaliliiton tai vaalirenkaan tunnus ei täytä edellä määrättyjä vaatimuksia, on keskusvaalilautakunnalla oikeus hylätä tunnus sen enempää asianomaisia ehdokkaita kuulematta.

Tällöin kuitenkin ehdokasilmoitus, vaaliliitto tai vaalirengas on otettava mukaan ehdokasilmoitusten yhdistelmään, mikäli siihen kuuluvat ehdokkaat ovat ylioppilaskunnan säännöstön mukaan vaalikelpoisia ja asiakirjat muutoin oikein laaditut.

Tunnus tällaiselle ehdokasilmoitukselle, vaaliliitolle tai vaalirenkaalle määrätään siten kuin sitä ei olisi ilmoitettukaan.

IV luku Keskusvaalilautakunta ja vaalilautakunnat

21§

Ylioppilaskunnan edustajisto asettaa ylioppilaskunnan säännöstön mukaisesti keskusvaalilautakunnan, johon se nimeää kuusi (6) jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet. Yksi keskusvaalilautakunnan jäsenistä nimetään puheenjohtajaksi.

Keskusvaalilautakunnan jäsenten ja varajäsenten tulee olla ylioppilaskunnan äänioikeutettuja jäseniä.

Keskusvaalilautakunta asetetaan siten, että edellisessä edustajistovaalissa kannatusta saaneet mielipideryhmät mahdollisimman hyvin tulevat edustetuiksi.

Keskusvaalilautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Keskusvaalilautakunnan äänivallattomana sihteerinä toimii ylioppilaskunnan pääsihteeri tai hallituksen nimeämä muu ylioppilaskunnan työntekijä. Keskusvaalilautakunnan jäsenet ja keskusvaalilautakunnan sihteeri voivat olla ehdolla vaaleissa.

22§

Keskusvaalilautakunta asettaa edustajistovaalin, edustajiston täydennysvaalin tai jäsenäänestyksen toimittamista varten tarpeelliseksi katsomansa määrän vaalilautakuntia, joiden kokoonpano ja tehtävät on jäljempänä määritelty.

23§

Jokaiseen vaalilautakuntaan tulee nimetä puheenjohtajaksi keskusvaalilautakunnan jäsen, sekä jäseniksi kolme (3) ylioppilaskunnan jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Vaalilautakuntien jäsenten ja varajäsenten tulee olla ylioppilaskunnan äänioikeutettuja jäseniä.

Vaalilautakunnat valitsevat keskuudestaan sihteerin.

24§

Keskusvaalilautakunnalla on oikeus velvoittaa jokainen edustajistoryhmä nimeämään enintään kaksi (2) henkilöä toimimaan vaalilautakuntia avustavina vaalitoimitsijoina.

Nämä henkilöt edustajistoryhmät nimetkööt hyvissä ajoin ennen vaalilautakuntien asettamista.

25§

Keskusvaalilautakunta ja vaalilautakunnat ovat päätösvaltaisia vain täysilukuisina.

Vaalilautakunnat ovat toimivaltaisia vaali- tai jäsenäänestystoimituksessa, kun läsnä on vähintään kolme (3) vaalilautakunnan jäsentä tai varajäsentä tahi keskusvaalilautakunnan tähän tarkoitukseen erikseen nimeämää vaalitoimitsijaa, heidän joukossaan kuitenkin vähintään yksi (1) vaalilautakunnan jäsen tai varajäsen.

Vaalilautakuntien toimi- ja päätösvalta lakkaa välittömästi kyseisen edustajistovaalin, edustajiston täydennysvaalin tai jäsenäänestyksen päättyessä.

Keskusvaalilautakunnan päätösvalta lakkaa, kun vaalin tai jäsenäänestyksen tulos on julkistettu ja vaalista tai jäsenäänestyksestä säädetty valitusaika on kulunut umpeen, kuitenkin aikaisintaan silloin, kun keskusvaalilautakunnan päätöksestä mahdollisesti tehdyt valitukset on ratkaistu.

26§

Jos vaalilautakunta ei ole päätöksestään yksimielinen, sen on välittömästi alistettava asia keskusvaalilautakunnan ratkaistavaksi.

V luku Keskusvaalilautakunnan ja vaalilautakuntien valmistavat toimenpiteet ennen edustajistovaalin, edustajiston täydennysvaalin tai jäsen-äänestyksen suorittamista

27§

Keskusvaalilautakunta määrää vaali- tai jäsenäänestystilaisuuden ajat ja paikat noudattaen ylioppilaskunnan säännöstössä mainittuja rajoituksia.

Vaali- tai jäsenäänestys on toimitettava kahtena peräkkäisenä arkipäivänä ja sen tulee kestää vähintään kahdeksan (8) tuntia toisena ja kuusi (6) tuntia toisena varsinaisena vaalipäivänä.

28§

Keskusvaalilautakunnan on laadittava ja monistutettava vaalissa tai jäsenäänestyksessä käytettävä äänestyslippu.

Äänestyslipussa on oltava merkintä, josta ilmenee, missä vaalissa tai jäsenäänestyksessä sitä käytetään sekä paikka valitsijan kannattaman ehdokasilmoituksen numeron tai vaihtoehdon merkitsemistä varten.

29§

Mikäli ehdokas, vaaliliitto tai vaalirengas rikkoo sääntöjä tai keskusvaalilautakunnan antamia määräyksiä, keskusvaalilautakunta määrää rangaistukset asianosaisia kuultuaan.

Käytettävien rangaistuskeinojen suuntaviivat on määritettävä ennen mainostusajan alkamista.

Keskusvaalilautakunnalla on oikeus sulkea ehdokas pois vaalista vaalivilpin tai keskusvaalilautakunnan määräysten törkeän rikkomisen johdosta.

Keskusvaalilautakunnan käytössä olevat rangaistusmuodot ovat seuraavat:

  • kirjallinen varoitus;
  • ehdokkaan, vaaliliiton tai vaalirenkaan vaalimainontaa koskevat rajoitukset; sekä
  • vaaleista poissulkeminen.

V.1 Edustajistovaali ja edustajiston täydennysvaali

30§

Keskusvaalilautakunnan on viimeistään kolme (3) viikkoa ennen ensimmäistä varsinaista vaalipäivää nimettävä vaalilautakunnat ja -toimitsijat.

Samoin keskusvaalilautakunnan on määrättävä ne merkinnät, joita äänestäjät voivat äänioikeuttaan käyttäessään äänestyslippuun merkitä.

Edellä ensimmäisessä ja toisessa momentissa mainitut päätökset on julkistettava ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla ja mikäli mahdollista ylioppilaskunnan julkaisemassa lehdessä viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen ensimmäistä varsinaista vaalipäivää.

31§

Keskusvaalilautakunnan tulee viimeistään neljä (4) viikkoa ennen ensimmäistä varsinaista vaalipäivää ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla sekä, mikäli mahdollista ylioppilaskunnan julkaisemassa lehdessä, antaa vaalikuulutus, jossa ilmoitetaan vaalin ajankohta sekä missä ja milloin keskusvaalilautakunnalle jätettäviä ehdokasasetteluasiakirjoja otetaan vastaan.

Samalla on ilmoitettava, missä tämä vaalijärjestys ja ylioppilaskunnan muu edustajistovaalia ja edustajiston täydennysvaalia koskeva säännöstö on nähtävänä.

Ensimmäisessä momentissa mainittu määräaika, jona asiakirjat on jätettävä keskusvaalilautakunnalle, olkoon vähintään kaksi (2) viikkoa.

Keskusvaalilautakunta antakoon samassa yhteydessä määräykset vaalimainonnasta.

32§

Keskusvaalilautakunta laatikoon vaaliluetteloksi luettelon ylioppilaskunnan äänioikeutetuista jäsenistä.

Keskusvaalilautakunnan tulee 31§:n 1.momentin tarkoittamassa vaalikuulutuksessa ilmoittaa, missä ja milloin virallinen vaaliluettelo on nähtävänä ja millä tavoin siihen kohdistuvat oikaisuvaatimukset on tehtävä.

Vaatimukset vaaliluetteloon tehtävistä oikaisuista on esitettävä keskusvaalilautakunnalle viimeistään kuusi (6) päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista.

Keskusvaalilautakunta ratkaiskoon oikaisuvaatimukset välittömästi edellisessä momentissa mainitun määräajan päätyttyä.

33§

Keskusvaalilautakunta tarkastaa sille jätetyt § 15, § 18 ja § 19:ssä mainitut ehdokasasetteluasiakirjat sekä hyväksyy ehdokasilmoitusten yhdistelmään otettavaksi ne ehdokasilmoitukset, vaaliliitot ja vaalirenkaat, joita koskevat asiakirjat ovat oikein laaditut ja määräajassa keskusvaalilautakunnalle jätetyt.

Hyväksytyt ehdokasilmoitukset numeroidaan vaaliliiton ja vaalirenkaan sisällä siinä järjestyksessä, missä ne on keskusvaalilautakunnalle annettu.

34§

Keskusvaalilautakunnalle jätetyt ehdokasasettelu-asiakirjat ovat julkisia sen jälkeen kun keskusvaalilautakunta on ne kokouksessaan käsitellyt.

35§

Jos vaalia varten on hyväksytty niin monta ehdokasilmoitusta kuin vaalissa on valittavia, ei erityistä vaalitilaisuutta toimeenpanna, vaan keskusvaalilautakunta menettelee niin kuin jäljempänä 55§:n 1. ja 3. momentissa määrätään.

Jos ehdokasilmoituksia on hyväksytty vähemmän kuin vaalissa on valittavia, menetellään niin kuin 55§:n 2. ja 3.momentissa määrätään.

Jos vaalia varten on hyväksytty useampia ehdokasilmoituksia, kuin vaalissa on valittavia, on keskusvaalilautakunnan laadittava ehdokasilmoitusten yhdistelmä.

Ehdokasilmoitusten yhdistelmään otetaan hyväksytyt ehdokasilmoitukset niin järjestettyinä, että samaan vaalirenkaaseen kuuluvien vaaliliittojen ja siihen mahdollisesti yhtyneiden ehdokkaiden ehdokasilmoitukset yhdistetään numerojärjestyksessä yhteisen otsakkeen alle ja erotetaan muista listoista siten, että selvästi ilmenee, mitkä ehdokasilmoitukset ja vaaliliitot kuuluvat kuhunkin vaalirenkaaseen.

Samalla tavoin yhdistetään vaalirenkaaseen kuulumattoman vaaliliiton ehdokasilmoitukset.

Vaalirenkaiden, vaaliliittojen ja näihin kuulumattomien ehdokasilmoitusten keskinäinen järjestys määrätään arpomalla.

Ehdokasilmoitusten yhdistelmään ei erikseen merkitä Ehdokasilmoitusten mahdollisia tunnuksia, jos ne ovat yhtyneet vaaliliitoksi.

Vaalirenkaiden, vaaliliittojen ja vaaliliittoon kuulumattomien Ehdokasilmoitusten mahdolliset tunnukset merkitään selvästi näkyviin.

Tämän jälkeen ehdokkaat numeroidaan käyttäen juoksevaa numerointia kahdesta (2) alkaen.

Vaalirenkaaseen kuulumattoman vaaliliiton otsakkeeksi on merkittävä sana “VAALILIITTO” ja vaalirenkaan otsakkeeksi sana “VAALIRENGAS”.

Liiton ja renkaan samoin kuin vaalirenkaaseen tai vaaliliittoon yhtymättömän ehdokasilmoituksen asema yhdistelmässä on osoitettava myös aakkosellisen järjestyksen osoittamalla kirjaimella.

Näin kootut ehdokasilmoitusten yhdistelmät on viimeistään viisi (5) vuorokautta ennen ennakkoäänestyksen alkamista asetettava nähtäväksi ainakin ylioppilaskunnan viralliselle ilmoitustaululle.

36§

Edustajistovaali ja edustajiston täydennysvaali voidaan toimittaa postin välityksellä noudattaen jäljempänä postiäänestyksestä annettuja määräyksiä.

Äänestyslippujen avulla tapahtuvan äänestyksen vaihtoehtona äänioikeutetuille voidaan tarjota mahdollisuus äänestää sähköisesti noudattaen jäljempänä sähköisestä äänestyksestä annettuja ohjeita.

V.2 Jäsenäänestys

37§

Keskusvaalilautakunnan on toimeenpantava jäsenäänestys ylioppilaskunnan sääntöjen 18§:n mukaisesti kolmen (3) viikon kuluessa tätä koskevan vaatimuksen esittämisestä.

38§

Keskusvaalilautakunnan on yhden (1) viikon kuluessa asettamisestaan nimettävä vaalilautakunnat ja -toimitsijat.

Samoin keskusvaalilautakunnan on edustajiston jäsenten esittämän vaatimuksen perusteella määrättävä ne merkinnät, joita äänestäjät voivat äänioikeuttaan käyttäessään äänestyslippuun merkitä.

Edellä ensimmäisessä ja toisessa momentissa mainitut päätökset on julkistettava ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla ja mikäli mahdollista ylioppilaskunnan julkaisemassa lehdessä viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen ensimmäistä varsinaista vaalipäivää.

39§

Keskusvaalilautakunnan tulee viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen jäsenäänestystä ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla sekä, mikäli mahdollista ylioppilaskunnan julkaisemassa lehdessä, ilmoittaa jäsenäänestyksen aika ja paikka.

Samalla on ilmoitettava, missä tämä vaalijärjestys ja ylioppilaskunnan muu jäsenäänestystä koskeva säännöstö on nähtävänä.

Keskusvaalilautakunta antakoon samassa yhteydessä määräykset mahdollisesta vaalimainonnasta ja määrää sen ajankohdan.

40§

Keskusvaalilautakunta laatikoon vaaliluetteloksi luettelon ylioppilaskunnan äänioikeutetuista jäsenistä.

Keskusvaalilautakunnan tulee viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen jäsenäänestyksen alkamista ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla sekä mikäli mahdollista ylioppilaskunnan julkaisemassa lehdessä ilmoittaa missä ja milloin virallinen vaaliluettelo on nähtävänä ja millä tavoin vaatimukset siihen tehtävistä oikaisuista on esitettävä.

Vaatimukset vaaliluetteloon tehtävistä oikaisuista on esitettävä keskusvaalilautakunnalle viimeistään kuusi (6) päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista.

Keskusvaalilautakunta ratkaiskoon oikaisuvaatimukset välittömästi edellisessä momentissa mainitun määräajan päätyttyä.

41§

Jäsenäänestys voidaan suorittaa postin välityksellä noudattaen jäljempänä postiäänestyksestä annettuja ohjeita.

Äänestyslippujen avulla tapahtuvan äänestyksen vaihtoehtona äänioikeutetuille voidaan tarjota mahdollisuus äänestää sähköisesti noudattaen jäljempänä sähköisestä äänestyksestä annettuja ohjeita.

VI luku Vaalin ja jäsen-äänestyksen toimittaminen

42§

Keskusvaalilautakunnan tulee järjestää ennakkoäänestys, joka toimeenpannaan enintään yhdeksän (9) vuorokautta ennen ensimmäistä varsinaista vaalipäivää, enintään kolmen (3) vuorokauden aikana.

Ennakkoäänestys on järjestettävä noudattaen tämän vaalijärjestyksen määräyksiä vaalin toimittamisajankohdasta.

Mikäli käytössä on täysin sähköinen äänestysjärjestelmä, keskusvaalilautakunnan ei tarvitse järjestää ennakkoäänestystä. Tällöin aikarajat jotka viittaavat ennakkoäänestykseen lasketaan ensimmäisestä virallisesta äänestyspäivästä.

43§

Keskusvaalilautakunnan tulee ilmoittaa ennakkoäänestyksen ajat ja paikat vaalikuulutuksen yhteydessä.

44§

Ennakkoäänestyksen toimeenpanemisessa noudatetaan soveltuvin osin tämän vaalijärjestyksen määräyksiä.

45§

Vaalitoimituksen alkaessa on jokaisella vaalilautakunnalla oltava varattuna riittävästi ehdokasilmoitusten yhdistelmiä sekä luvultaan laskettu määrä äänestyslippuja.

Äänestyksen alkaessa on vaalilautakunnan paikalla olevien jäsenten tai varajäsenten ja ensimmäisenä äänestävän todettava, että vaaliuurna on tyhjä.

46§

Vaalitoimituksen aikana on ainakin kolmen (3) vaalilautakunnan jäsenen tai varajäsenen tahi keskusvaalilautakunnan erikseen määräämän vaalitoimitsijan, heidän joukossaan vähintään yksi (1) vaalilautakunnan jäsen tai varajäsen, oltava vaalihuoneistossa läsnä.

47§

Vaalilautakunnan on valvottava, ettei vaalihuoneistossa tapahdu minkäänlaista vaaliyllytystä.

Vaalilautakunta ei saa vaalin aikana antaa sivullisille tietoja siitä, ketkä ovat käyttäneet äänioikeuttaan.

Vaalilautakunnan on pyynnöstä annettava äänestäjille tietoja tämän vaalijärjestyksen ja ylioppilaskunnan muun edustajistovaalia, edustajiston täydennysvaalia tai jäsenäänestystä koskevan säännöstön määräyksistä.

48§

Vaalihuoneistoon on pantava nähtäväksi riittävä määrä ehdokasilmoitusten yhdistelmiä tai jäsenäänestystä toimitettaessa selkeitä eri äänestysvaihtoehdot sisältäviä ilmoituksia.

Erityisesti on tällainen yhdistelmä tai ilmoitus asetettava nähtäväksi sinne, missä äänestäjän on tehtävä äänestyslippuun merkintä.

Vaalilautakunnan on huolehdittava, että äänestäjä voi vaalisalaisuuden säilyttäen tehdä merkintänsä äänestyslippuun ja että sitä varten tarpeelliset apuneuvot ovat käytettävissä.

49§

Äänestäjän, joka haluaa käyttää äänioikeuttaan, on äänestyslipun saamista varten ilmoittauduttava vaalilautakunnalle äänestyspaikalla.

Voidakseen käyttää äänioikeuttaan tulee äänestäjän nimen esiintyä vaaliluettelossa.

Äänestäjän tulee todistaa henkilöllisyytensä.

Kun äänestäjä on käyttänyt äänioikeuttaan, tulee vaaliluetteloon tehdä hänen kohdalleen selkeä merkintä äänestämisestä.

Henkilö, joka haluaa käyttää äänioikeuttaan, mutta jonka nimi ei esiinny vaaliluettelossa saa äänestää, mikäli hänen äänioikeutensa pystytään todistamaan, ja mikäli vaalilautakunnan läsnä olevat jäsenet ja vaalitoimitsijat tai keskusvaalilautakunta yksimielisesti hyväksyvät asian. Tällöin henkilön nimi lisätään vaaliluetteloon asianomaisen vaalilautakunnan tai keskusvaalilautakunnan toimesta.

Mikäli edellisessä momentissa tarkoitetun henkilön äänioikeutta ei pystytä todistamaan, tai mikäli vaalilautakunnan läsnä olevat jäsenet ja vaalitoimitsijat eivät asiaa yksimielisesti hyväksy, voidaan henkilölle antaa äänestyslippu, jolloin hänen kohdallaan menetellään 52§:n mukaisesti.

50§

Äänestäjän on äänestäessään merkittävä äänestyslipussa olevaan paikkaan kannattamansa ehdokasilmoituksen numero tahi jäsenäänestyksessä kannattamansa vaihtoehdon numero tai muu keskusvaalilautakunnan vahvistama merkintä.

Muita merkintöjä ei äänestyslippuun saa tehdä.

Jos äänestäjä haluaa käytettäväkseen uuden äänestyslipun, hän saa sen vaalilautakunnalta annettuaan takaisin entisen lippunsa, joka on joko turvallisesti polttamalla tai muutoin tuhottava.

Äänestyslipun tuhoaminen on merkittävä vaalilautakunnan pöytäkirjaan.

51§

Merkittyään ehdokasilmoituksen numeron tai muun keskusvaalilautakunnan vahvistaman merkinnän äänestyslippuun on äänestäjän vietävä se kokoon taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi sekä tämän jälkeen pudotettava leimattu äänestyslippu vaaliuurnaan.

Tällöin katsotaan äänestäjän käyttäneen äänioikeuttaan.

52§

Henkilö, jonka äänioikeutta ei pystytä todistamaan, tai jonka äänioikeutta vaalilautakunnan läsnä olevat jäsenet ja vaalitoimitsijat eivät yksimielisesti hyväksy, merkitsee äänestyslipussa olevaan paikkaan kannattamansa ehdokasilmoituksen numeron tai muun keskusvaalilautakunnan vahvistaman merkinnän 50§ mukaisesti.

Merkinnän suoritettuaan äänestäjän on vietävä äänestyslippu kokoon taitettuna vaalilautakunnalle leimattavaksi sekä tämän jälkeen suljettava leimattu äänestyslippu tyhjään kirjekuoreen. Suljettu kirjekuori suljetaan toiseen kirjekuoreen, jonka päälle kirjoitetaan äänestäjän henkilötiedot. Äänestäjän henkilötiedot kirjataan myös vaalilautakunnan pöytäkirjaan. Tämän jälkeen kirjekuori pudotetaan vaaliuurnaan.

53§

Vaalilautakunnan on pidettävä luetteloa, josta käy ilmi äänioikeuttaan käyttäneiden määrä.

54§

Vaalilautakunta pitää vaalitoimituksesta pöytäkirjaa, johon merkitään vaalitoimituksen kulku ja mahdolliset tehdyt päätökset.

Pöytäkirjan allekirjoittavat kaikki vaalitoimituksessa läsnä olleet vaalilautakunnan jäsenet, varajäsenet ja keskusvaalilautakunnan erikseen määräämät vaalitoimitsijat.

Pöytäkirja on vaalitoimituksen päättyessä muiden vaalissa tai jäsenäänestyksessä syntyneiden asiakirjojen mukana luovutettava keskusvaalilautakunnalle.

VII luku Vaalin ja jäsenäänestyksen tuloksen määrääminen

VII.1 Edustajistovaali ja edustajiston täydennysvaali

55§

Jos vaalia varten on hyväksytty vain 35§:n 1.momentissa mainittu määrä ehdokasilmoituksia ja erityistä vaalitilaisuutta ei sen vuoksi toimeenpanna, julistaa keskusvaalilautakunta näissä Ehdokasilmoituksissa olevat ehdokkaat valituiksi.

Jos vaalia varten on hyväksytty vähemmän Ehdokasilmoituksia kuin vaalissa on valittavia, jatkaa keskusvaalilautakunta ehdokasasetteluaikaa harkintansa mukaan, kuitenkin vähintään kolme (3) arkipäivää.

Tarvittaessa keskusvaalilautakunta tekee päätöksen vaalin ajankohdan siirtämisestä ylioppilaskunnan voimassaolevan säännöstön puitteissa.

Edellä mainituista päätöksistä on välittömästi tiedotettava ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla.

56§

Kun vaalitoimitus on päättynyt, toimittaa keskusvaalilautakunta täysilukuisena äänten laskennan.

Keskusvaalilautakunta voi nimetä tarpeellisen määrän avustajia ääntenlaskentaan.

Sähköisessä vaalissa tuloksen ottaa ulos vaalijärjestelmästä vähintään kaksi keskusvaalilautakunnan nimeämää luotettavaa ja riippumatonta henkilöä. Valittava henkilö voi olla ylioppilaskunnan jäsen joka ei ole ehdolla vaaleissa tai ylioppilaskunnan ulkopuolinen henkilö.

57§

Ääntenlaskennan alkaessa keskusvaalilautakunta todentaa vaaliluettelon ja ylioppilaskunnan jäsenrekisterin perusteella 52§:ssa tarkoitettujen henkilöiden äänioikeuden.

Mikäli henkilön todetaan olevan äänioikeutettu, avataan hänen äänestyslippunsa sisältävät kirjekuoret, ja hänen äänestyslippunsa pudotetaan keskusvaalilautakunnan valvonnassa vaaliuurnaan vaalisalaisuus säilyttäen.

Mikäli todetaan, että henkilöllä ei ole äänioikeutta, on hänen äänestyslippunsa sisältävä kirjekuori tuhottava vaalisalaisuus säilyttäen.

58§

Tämän jälkeen otetaan annetut äänestysliput uurnista ja lasketaan ne avaamattomina.

Samoin lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluettelon mukaan ovat käyttäneet äänioikeuttaan.

Tämän jälkeen äänestysliput avataan ja tarkastetaan.

Ne äänestysliput, jotka 59§:n määräysten mukaan on katsottava mitättömiksi, erotetaan eri ryhmiksi.

Jäljellä olevat liput järjestetään siten, että kunkin ehdokasilmoituksen hyväksi annetut liput ryhmitellään erilleen.

Keskusvaalilautakunnan pöytäkirjaan merkitään äänioikeuttaan käyttäneiden lukumäärä, annettujen äänestyslippujen kokonaismäärä sekä lippujen lukumäärä kussakin 4. ja 5. momenteissa mainitussa ryhmässä.

59§

Äänestyslippu on mitätön, jos se ei ole vaalilautakunnalta saatu ja asianmukaisesti leimattu tai ehdokasilmoituksen numero on merkitty niin, ettei täysin selvästi ilmene, mitä listaa valitsija on tarkoittanut, tai lippuun on tehty muita merkintöjä.

60§

Keskusvaalilautakunta päättää virheellisten äänestyslippujen hylkäämisestä sekä laskee vaalin lopullisen tuloksen.

61§

Vaaliliittoon tai vaalirenkaaseen kuulumattoman ehdokasilmoituksen saama äänimäärä on ehdokkaan lopullinen vertausluku.

62§

Jokaisen vaaliliiton ehdokkaat järjestetään äänimääriensä suuruuden mukaan.

Saman äänimäärän saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee arpa.

Tämän jälkeen merkitään vaaliliiton ensimmäiselle ehdokkaalle vertausluvuksi vaaliliiton koko äänimäärä, toiselle puolet (1/2) siitä, kolmannelle yksi kolmasosa (1/3) jne.

Jos vaaliliitto ei kuulu vaalirenkaaseen, on näin laskettu vertausluku ehdokkaan lopullinen vertausluku.

63§

Jos on muodostettu § 19:ssä mainittu vaalirengas, järjestetään siihen kuuluvat ehdokkaat heidän 62§:n mukaan saamiensa vertauslukujen suuruuden mukaan.

Saman vertausluvun saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee henkilökohtainen äänimäärä ja sen mennessä tasan arpa.

Tämän jälkeen merkitään vaalirenkaan ensimmäiselle ehdokkaalle lopulliseksi vertausluvuksi vaalirenkaan koko äänimäärä, toiselle puolet (1/2) siitä ja kolmannelle yksi kolmasosa (1/3) jne.

64§

Kaikki ehdokkaat järjestetään lopullisten vertauslukujensa suuruuden mukaan.

Saman lopullisen vertausluvun saaneiden keskinäisen järjestyksen ratkaisee vaaliliiton sisällä laskettu vertausluku, sen ollessa sama henkilökohtainen äänimäärä ja sen mennessä tasan arpa.

Tämän jälkeen julistetaan valituksi suurimman lopullisen vertausluvun saaneista lähtien niin monta kuin vaalissa on valittavia.

65§

Milloin vaalissa valittu eroaa tai on esteellinen tahi estynyt toimimaan edustajiston jäsenenä, kutsutaan hänen tilalleen varajäsen lopullisen vertausluvun mukaan siitä vaaliliitosta tai vaalirenkaasta, johon eronnut tai estynyt kuului.

Ellei varajäsentä voida tällä tavoin määrätä, kutsutaan tilalle ehdokas, jolla valituksi tulleiden jälkeen on suurin lopullinen vertausluku.

Mikäli edustajiston jäsen on esteellinen ylioppilaskunnan sääntöjen 14§:n tarkoittamalla tavalla, kutsutaan hänen tilalleen edustajiston jäseneksi, esteen keston ajaksi, siitä vaaliliitosta tai vaalirenkaasta, johon eronnut tai estynyt kuului, lähinnä seuraava varajäsen.

66§

Milloin eronneen, pysyvästi estyneen tai pysyvästi esteellisen edustajiston jäsenen varajäsentä ei saada 65§:n mukaisesti määrätyksi, nimittää edustajisto välittömästi samassa kokouksessaan keskusvaalilautakunnan, joka toimeenpanee täydennysvaalin ylioppilaskunnan sääntöjen 13§:n mukaisesti.

Estyneeksi katsotaan henkilö, joka on viimeistään ko. kokousta edeltävänä päivänä kirjallisesti ilmoittanut estyneisyydestään ja sen kestoajasta ylioppilaskunnan pääsihteerille.

Pysyvästi estyneeksi tai pysyvästi esteelliseksi katsotaan henkilö, jonka estyneisyys tai esteellisyys kestää edustajiston toimikauden loppuun tai kauemmin.

VII.2 Jäsenäänestys

67§

Kun jäsenäänestystoimitus on päättynyt, toimittaa keskusvaalilautakunta täysilukuisena äänten laskennan.

68§

Jäsenäänestyksessä annettujen äänten laskenta tapahtuu soveltuvin osin samalla tavalla kuin edellä 56§-60§:ssä on edustajistovaalin ja edustajiston täydennysvaalin osalta määrätty.

VIII luku Postin välityksellä tai sähköisesti suoritettava äänestys

VIII.1 luku Postin välityksellä suoritettava äänestys

69§

Ylioppilaskunnan edustajistovaali, edustajiston täydennysvaali ja jäsenäänestys voidaan keskusvaalilautakunnan päätöksellä toimeenpanna postin välityksellä.

70§

Ennen postin välityksellä suoritettavaa edustajistovaalia, edustajiston täydennysvaalia tai jäsenäänestystä postittaa keskusvaalilautakunta jokaiselle äänioikeutetulle äänestyslipun, ehdokasilmoitusten yhdistelmän tai selkeän tiedotteen jäsenäänestyksen vaihtoehdoista, lomakkeen äänestäjän henkilötietojen ilmoittamista varten, tarvittavat palautuskuoret sekä riittävät ohjeet äänioikeuden käyttämiseksi.

Ohjeissa on erityisesti mainittava mihin ja milloin äänioikeutetun on palautettava äänestyslippunsa käyttääkseen äänioikeuttaan.

Äänioikeutetuille on varattava riittävä aika äänestyksen suorittamiseen.

71§

Vaalisalaisuuden säilyttämiseksi äänestäjä sulkee äänestyslippunsa tyhjään kuoreen, joka yhdessä henkilötietolomakkeen kanssa palautetaan vaalilautakunnalle.

Äänestyslipun palauttaminen voi tapahtua henkilökohtaisesti tai postin välityksellä, jolloin ylioppilaskunta on velvollinen maksamaan palautuspostimaksun.

72§

Keskusvaalilautakunta tarkistaa äänestäjän äänioikeuden henkilötietolomakkeesta ja tekee tällöin vaaliluetteloon merkinnän äänioikeuden käyttämisestä.

Äänestyslipun sisältävä kuori leimataan ylioppilaskunnan leimalla ja säilytetään avaamattomana ääntenlaskentaan saakka.

Henkilötietolomake arkistoidaan erilleen äänestyslipun sisältävästä kuoresta niin, ettei lomakkeen ja vastaavan äänestyslipun yhteyden toteaminen enää ole mahdollista.

73§

Muutoin postin välityksellä suoritettavassa edustajistovaalissa, edustajiston täydennysvaalissa ja jäsenäänestyksessä noudatetaan soveltuvin osin tämän vaalijärjestyksen määräyksiä ja ylioppilaskunnan muuta säännöstöä.

VIII.2 luku Sähköisesti suoritettava äänestys

74§

Edustajistovaali, edustajiston täydennysvaali ja jäsenäänestys voidaan suorittaa joko osittain tai kokonaan sähköistä äänestystapaa käyttäen.

Päätöksen sähköisen äänestystavan tarjoamisesta tekee keskusvaalilautakunta sähköiseen vaaliin perehtynyttä tietoturva-asiantuntijaa kuultuaan.

75§

Keskusvaalilautakunnan tulee erityisesti huolehtia siitä, että sähköinen äänestys voidaan suorittaa luotettavasti vaalisalaisuus säilyttäen.

76§

Mahdollisuudesta sähköiseen äänestykseen tulee ilmoittaa vaalikuulutuksessa. Samassa yhteydessä tulee antaa ohjeet sähköisen äänestyksen suorittamiseksi.

77§

Muutoin sähköisessä äänestyksessä noudatetaan soveltuvin osin tämän vaalijärjestyksen määräyksiä ja ylioppilaskunnan muuta säännöstöä.

78§

Käytettävän sähköisen vaalijärjestelmän tulee toteuttaa seuraavat ehdot:

  1. äänestäjän äänestyslaitteen ja keskuskoneen välillä käytetään riittävää tietoturvaa
  2. äänestäjän henkilöllisyys varmistetaan ennen äänestämistä
  3. äänestäjän henkilöllisyyttä ei pystytä jälkikäteen yhdistämään mihinkään tiettyyn annettuun ääneen
  4. äänestäjä ei pysty äänestämään kuin yhden kerran sähköisesti tai uurnavaalilla.

IX luku Erityisiä määräyksiä

79§

Välittömästi vaalin tuloksen määräämisen jälkeen tulos julkistetaan ainakin ylioppilaskunnan virallisella ilmoitustaululla.

80§

Keskusvaalilautakunta voi halutessaan laatia vaaliluettelon sähköisessä muodossa. Tällöin tulee luettelon koskemattomuudesta ja varmistamisesta huolehtia riittävästi. Vaalitoimitusta varten tulee laatia myös kirjallinen luettelo, jolla vaalitoimitus voidaan tarvittaessa suorittaa luotettavasti ilman sähköistä vaaliluetteloa.

81§

Vaalilautakunnan toimenpiteestä tai päätöksestä ylioppilaskunnan äänioikeutettu jäsen saa kirjallisesti valittaa keskusvaalilautakunnalle ennen vaalitoimituksen päättymistä.

Keskusvaalilautakunnan toimenpiteeseen ylioppilaskunnan äänioikeutettu jäsen saa kirjallisesti pyytää oikaisua ennen vaalitoimituksen päättymistä.

Keskusvaalilautakunnan päätöksestä ylioppilaskunnan äänioikeutettu jäsen voi valittaa ylioppilaskunnan edustajistolle seitsemän (7) vuorokauden kuluessa vaalin tai jäsenäänestyksen tuloksen vahvistamisesta ylioppilaskunnasta annetun asetuksen 6§:ssä mainituilla perusteilla.

Edelleen edustajiston päätöksestä voi valittaa asetuksessa säädetyllä tavalla.

Keskusvaalilautakunnan ja edustajiston on käsiteltävä oikaisupyynnöt ja valitukset viipymättä.

82§

Keskusvaalilautakunnan ja vaalilautakunnan kokouksessa pidetään perusteltua päätöspöytäkirjaa, jonka kaikki kokouksessa läsnä olleet lautakunnan jäsenet allekirjoittavat.

Vaalissa syntyneet asiakirjat ja äänestysliput on keskusvaalilautakunnan toimesta säilytettävä lukitussa paikassa, kunnes 81§:n 3.momentissa tarkoitetun valituksen tekemisen määräaika on kulunut umpeen tai tehty valitus on ratkaistu.

Sen jälkeen asiakirjat liitetään ylioppilaskunnan arkistoon ja äänestysliput tuhotaan.

83§

Lisäyksistä ja muutoksista tähän vaalijärjestykseen päättää ylioppilaskunnan edustajisto kaksi kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä.

84§

Tällä vaalijärjestyksellä kumotaan Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston 21.4.2009 hyväksymä vaalijärjestys siihen tehtyine muutoksineen.

Tämä vaalijärjestys astuu voimaan heti, kun Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto on sen hyväksynyt ja kun rehtori vahvistaa edustajiston kokouksessaan 13/2011-2013 10.4.2013 hyväksymät säännöt.  

Merkki- ja lippuohjesääntö

Edustajiston kokouksessa 23.11.2004 hyväksymä Merkki- ja Lippuohjesääntö.

Yleistä


Ylioppilaskunnan merkeistä, niiden myöntämisestä ja käytöstä määrätään tässä ohjesäännössä niiltä osin kuin ylioppilaskunnan säännöissä ei toisin mainita. Tässä ohjesäännössä mainittujen tunnusten ulkoasu ja tarkemmat mitat määritellään ylioppilaskunnan graafisessa ohjeistossa. Tähän ohjesääntöön on sisällytetty myös teekkarihymnin tamperelainen laulutapa sekä säännökset kunniateekkariksi kastamisesta.


Merkkien mallikappaleita säilyttää ja niiden kunnosta vastaa ylioppilaskunnan pääsihteeri. Pääsihteeri pitää jaetuista nauhoista, merkeistä ja standaareista listaa, johon merkitään saaja, päivämäärä ja myöntämisperuste.


Tämän ohjesäännön ja sen muutokset hyväksyy edustajisto 2/3 ääntenenemmistöllä.

Ylioppilaskunnan merkki


Ylioppilaskunnan virallisessa merkissä 12-hampaisen hammaspyörän päällä lepää vasara, joka on mukaeltu Tampereen kaupungin vaakunassa olevasta vasarasta. Merkki on väriltään punainen, taustaväri on valkoinen.


Ylioppilaskunnan merkkiä voidaan käyttää vain ylioppilaskunnan hallituksen luvalla.

Lippuohjesääntö


Ylioppilaskunnan lippua käytetään ylioppilaskunnan toimeenpanemissa juhlatilaisuuksissa ja kunnianosoituksissa sekä ylioppilaskunnan hallituksen myöntämällä luvalla myös muissa tilaisuuksissa.


Lippu tekee kunniaa valtion päämiehelle, kansallislaululle ja vainajille siten, että se hitaasti lasketaan 45 asteen kulmaan ja tervehdyksen jälkeen nostetaan hitaasti ylös.


Ilman suojusta kuljetettaessa lippua seuraa kahden Tampereen teekkarin lippuvartio.


Lipunkantaja ja lippuvartio käyttävät aina teekkarilakkia. Lisäksi lippuvartio kantaa Suomen airutnauhoja.

Teekkarilakki

10§
Tamperelaisen teekkarilakin käyttöohje:

Teekkarilakki on teekkarin tunnus.

Lakkia ei saa luovuttaa henkilölle, jolla ei ole teekkarilakin kanto-oikeutta.

Lakkia saa hyvällä omallatunnolla käyttää vain Tammerkoskessa kastettu tamperelainen teekkari.

Lakkia saa käyttää vapaasti toukokuun ensimmäisen ja syyskuun viimeisen päivän välisenä aikana.

Lakki pannaan ensimmäisen kerran päähän Wappuna Suomenneidon lakituksen yhteydessä.

Muulloin kuin edellä mainittuna aikana lakkia saa käyttää vain ylioppilaskunnan hallituksen tai sen valtuuttaman tahon luvalla.

Lakkia pidetään päässä tai oikealla olkapäällä siten, että tupsu on (luonnollisesti) etupuolella.

Vaatetuksen tulee olla lakin arvolle sopivaa ja riittävää.

Lakki tulee pitää kaikinpuolin siistinä eikä siitä saa juoda muuta kuin samppanjaa. Mikäli samppanjaa ei ole saatavilla, laskettakoon kuohuviinikin samppanjaksi.

Liiallisessa päihtymistilassa on lakki parasta piilottaa, ettei sen maine kärsi.

Teekkarilakki on teekkarille lähes pyhä esine. Se ei ole kuitenkaan tarkoitettu hyllylle pölyttymään, vaan ahkeraan ja arvokkaaseen käyttöön.

Ylioppilaskunnan pöytästandaari

11§
Standaari on yhteisölle tai yksityiselle henkilölle annettava huomionosoitus.

12§
Standaarin luovutuksesta päättää ylioppilaskunnan hallitus kunniavaliokunnan työjaostoa kuultuaan.

Merkkiohjesääntö

13§
Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnalla on leveä ylioppilaskuntanauha, ylioppilaskuntanauha, kunniamerkki, pienoiskunniamerkki, ansiomerkki, pienoisansiomerkki ja hallituksen merkki sekä kultainen, hopeinen ja pronssinen pienoismerkki. Nauhat, merkit ja pienoismerkit on lueteltu arvojärjestyksessään, arvokkain ensin.

14§
Nauhojen ja merkkien myöntämisestä päättää ylioppilaskunnan hallitus ylioppilaskunnan kunniavaliokunnan esityksen pohjalta, ellei ohjesääntö muuta jäljempänä määrää. Ellei kunniavaliokunnan esitystä hyväksytä, ei esityksessä mainituista henkilöistä tehdä merkintää hallituksen pöytäkirjaan.

15§
Leveä ylioppilaskuntanauha
Kunnia- ja ansiomerkin yhteydessä myönnetään leveä ylioppilaskuntanauha. Hallitus, edustajiston puheenjohtaja ja pääsihteeri käyttävät leveää nauhaa toimikautensa aikana.

16§
Ylioppilaskuntanauha
Ylioppilaskuntanauha voidaan myöntää tunnolliselle ja rehelliselle teekkarille. Nauhan myöntää pääsihteeri. Pääsihteerin ollessa esteellinen nauhan myöntää ylioppilaskunnan hallitus tai sen osoittama taho. Ensimmäisen vuosikurssin opiskelijalle ylioppilaskuntanauhaa ei voida myöntää kuin erityisin perustein.

17§
Kunniamerkki
Kunniamerkki voidaan myöntää henkilölle tai yhteisölle, joka toiminnallaan tai erittäin merkittävällä teollaan on huomattavasti edistänyt ylioppilaskunnan pyrkimyksiä. Kunniamerkin myöntämisestä päättää edustajisto ylioppilaskunnan hallituksen ja kunniavaliokunnan esityksen pohjalta. Ellei esitystä hyväksytä, ei esityksessä mainituista henkilöistä tehdä merkintää edustajiston pöytäkirjaan.

18§
Pienoiskunniamerkki
Pienoiskunniamerkki myönnetään kunniamerkin myöntämisen yhteydessä.

Kunniamerkki & pienoiskunniamerkki

19§
Ansiomerkki
Ansiomerkki voidaan myöntää henkilölle tai yhteisölle tunnustukseksi ansiokkaasta, hyviin tuloksiin johtaneesta toiminnasta ylioppilaskunnan hyväksi.

20§
Pienoisansiomerkki
Pienoisansiomerkki myönnetään ansiomerkin myöntämisen yhteydessä.

Ansiomerkki & pienoisansiomerkki

21§
Kunnia- ja ansiomerkkien jakaminen
Jako toimitetaan, mikäli mahdollista, ylioppilaskunnan vuosijuhlassa.

22§
Hallituksen merkki
Hallituksen merkin ovat toimikautensa jälkeen oikeutetut lunastamaan ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet sekä pääsihteeri. Hallituksen merkin yhteydessä myönnetään myös ylioppilaskuntanauha.

Hallituksen merkki

23§
Kultainen pienoismerkki
Kultaista pienoismerkkiä käyttävät ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet, edustajiston puheenjohtaja sekä pääsihteeri.

Kultainen pienoismerkki

24§
Hopeinen pienoismerkki
Hopeista pienoismerkkiä käyttävät ylioppilaskunnan virkailijat.

Hopeinen pienoismerkki

25§
Pronssinen pienoismerkki
Pronssista pienoismerkkiä käyttävät edustajiston varsinaiset jäsenet sekä kiltojen puheenjohtajat.

Pronssinen pienoismerkki

26§
Pienoismerkkien käyttö
Pienoiskunniamerkkiä ja pienoisansiomerkkiä käytetään kunnia- tai ansiomerkin myöntämisestä lukien

Kultaista, hopeista ja pronssista pienoismerkkiä käytetään toimikauden aikana sekä sen jälkeen Toimikauden päättyessä voidaan merkki lunastaa omaksi hankintahintaan.

27§
Nauhojen ja merkkien kantamistavat

Nauhoja, kunnia-, ansio- ja hallituksen merkkiä kannetaan vain juhlapuvussa. Kunnia- ja ansiomerkkiä kannetaan leveän ylioppilaskuntanauhan keskellä

Hallituksen merkkiä kannetaan ylioppilaskuntanauhan keskellä.

Leveää ylioppilaskuntanauhaa ei kanneta yhtä aikaa ylioppilaskuntanauhan kanssa.

Merkeistä käytetään ainoastaan arvokkainta.

Naisille nauha asetetaan siten, että se kulkee lenkkinä oikealta olalta vasempaan lonkkaan, kuitenkin niin, ettei se ylitä paljasta olkapäätä. Olkapään ollessa paljaana nauha kulkee puvun etu- ja takaosien ylä-reunoista oikealta vasempaan lonkkaan. Naiset voivat myös solmia nauhan rusetiksi tai leveän ylioppilaskuntanauhan rintanauhaksi. Rusetti ja rintanauha kiinnitetään pukuun oikean rinnan yläpuolelle.

Miehille nauha asetetaan siten, että se kulkee liivien tai takin alla oikealta olalta edestä vasempaan lonkkaan.

28§
Pienoismerkkien kantamistavat
Pienoismerkkejä kannetaan puvun tai muun asiallisen asusteen vasemman käänteen keskellä tai sydämen kohdalla. Pienoismerkeistä käytetään arvokkainta.

Kunniateekkari

29§
Kunniateekkari

Ylioppilaskunnan hallitus voi kunniavaliokuntaa kuultuaan päättää kastaa kunniateekkariksi ylioppilaskunnan pyrkimyksiä huomattavasti edistäneen henkilön.

Kastaminen tapahtuu Tammerkoskeen upottamalla. Mikäli mahdollista, kastaminen suoritetaan Wappuna teekkarikasteen yhteydessä, jolloin kunniateekkariksi kastettavalle varataan mahdollisuus käydä koskessa ensimmäisenä.
Kastamisen yhteydessä kunniateekkarille luovutetaan teekkarilakki.

Kelpo Teekkari

30§
Kelpo Teekkari

Ylioppilaskunnan hallitus voi myöntää Kelpo Teekkarin arvonimen aktiivisesti toimineelle jäsenelleen, joka pyyteettömällä työskentelyllään on vienyt ylioppilaskunnan tai kilta- ja kerhotoiminnan päämääriä eteenpäin.

Huomionosoituksen saaja on oikeutettu kunniakkaasti kantamaan Kelpo Teekkarin avainta.

Kelpo Teekkarin arvonimen saajat julkistetaan vuosittain Lakinlaskijaisten tai muun soveliaan teekkaritapahtuman yhteydessä.

Teekkarihymni

31§
Tampereen teekkarit laulavat teekkarihymnin keskiyöllä. Excursioilla vierailla mailla hymni lauletaan keskiyöllä paikallista aikaa, mikäli kellot on tarkistettu.

32§ Teekkarihymni lauletaan seisaaltaan ja reippaasti, kolme kertaa peräjälkeen. Vieraskäynnillä tamperelaisten teekkarien ollessa selkeänä vähemmistönä noudatetaan paikallista tapaa.

Muita määräyksiä

33 §
Tämä ohjesääntö astuu voimaan välittömästi, kumoten samalla edustajiston 11.10.2000 hyväksymän Merkki- ja lippuohjesäännön.

Projektiohjesääntö

Tämä ohjesääntö on hyväksytty Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen kokouksessa 16.12.2011
Luku I Yleistä

1§ Soveltamisala

Tätä ohjesääntöä sovelletaan myönnettäessä projektiavustusta ylioppilaskunnan piirissä toimivan yhteisön toteuttaman projektin taloudelliseen tukemiseen.

Luku II Avustuksen myöntäminen

2§ Avustukseen oikeutetut

Projektiavustusta voidaan myöntää yhdistykselle, joka on ylioppilaskunnan alayhdistys tai joka on hakeutumassa sellaiseksi.
Muille yhdistyksille ja yhteisöille avustuksia myönnetään vain erityisin perustein.

3§ Avustuksen myöntäjä

Projektiavustukset myöntää hallitus.

4§ Myöntämisen periaatteet

Avustusta jaettaessa sovelletaan seuraavia periaatteita:

      1. Projekteiksi luetaan pääsääntöisesti kertaluonteiset projektit, joilla voidaan katsoa olevan selkeä aloitus- ja lopetusajankohta. Projekteiksi voidaan lukea myös tapahtumat ja hankinnat, jos niiden voidaan katsoa olevan hakijan säännöllisestä toiminnasta poikkeavaa toimintaa.
      2. Saadakseen avustusta hakijan tulee osoittaa aktiivisuutta hankkimalla projektille myös muuta rahoitusta. Lähtökohtaisesti ylioppilaskunta antaa avustusta enintään yhtä suuren määrän kuin mikä on avustuksen hakijan muutoin hankkiman rahoituksen osuus projektin rahoituksessa. Avustus voidaan myöntää myös muuna kuin rahallisena tukena.
      3. Jos kysymys on hyväntekeväisyydestä, voi ylioppilaskunnan osuus kuitenkin olla suurempi kuin mitä se edellisen momentin perusteella olisi.
      4. Ylijäämää tuottavia projekteja ei avusteta muutoin kuin aatteellisessa mielessä, ellei kyseessä ole ylioppilaskunnan tehtävien hoitaminen.
      5. Projektiavustusta voidaan myöntää alayhdistyksen toiminnan käynnistämiseen:

– uuden alayhdistyksen toiminnan käynnistämiseen tai

    – vanhan alayhdistyksen toiminnan herättämiseen. Tällöin tarkastellaan yhdistyksen toiminnan edellytyksiä tarkasti.


5§ Myöntämisen kriteerit

Avustusta myönnettäessä huomioidaan ainakin seuraavat asiat, jotka tulee ilmetä avustushakemuksesta:

– projektisuunnitelma ja projektin talousarvio
– projektin kohderyhmä ja suuruus, sekä teekkareiden osuus kohderyhmässä
– tapahtuman toistuvuus ja säännöllisyys
– tapahtuman kansainvälisyys
– avustuksen hakijan taloudellinen tilanne
– avustuksen hakijan muilta avustuksen antajilta projektia varten saamat tai hakemat avustukset
– hakijan aiemmat avustukset kalenterivuonna ja mahdollisesti aiempina vuosina vastaavaan projektiin

Lisäksi avustusta myönnettäessä huomioidaan ainakin seuraavat asiat:

– hakijan aikaisempiin avustuksiin liittyneiden velvollisuuksien täyttäminen
– hakijan alayhdistyssäännön mukainen toiminta ja ylioppilaskunnan asettamien velvollisuuksien täyttäminen

Luku III Avustuksen käytön valvonta

6§ Avustuksen takaisinperintä

Projektiavustus voidaan periä kokonaan tai osittain takaisin, mikäli projektista ei toimiteta asianmukaista selvitystä tai avustus on käytetty muuhun kuin anottuun tarkoitukseen.

7§ Loppu- ja väliraportin tekeminen

Projektiavustusta saaneen yhdistyksen tulee tehdä loppuraportti viimeistään kolme kuukautta projektin päättymisen jälkeen. Mikäli projekti jatkuu vuoden vaihteen yli, on tehtävä väliraportti vuoden loppuun mennessä.

8§ Loppuraportin sisältö

Raportin tulee sisältää ainakin seuraavat asiat:

– projektin tilinpäätös budjettivertailuineen
– ylijäänyt vaihto- ja käyttöomaisuus
– kertomus projektista
– mahdollisuuksien mukaan osallistujat
– mahdollisen ylijäämän käyttötarkoitus

9§ Väliraportin sisältö

Mahdollisesta väliraportista tulee selvitä:

– toteutuneet tulot ja menot
– arvioitu toteutuma verrattuna budjettiin ja mahdolliset muutokset budjettiin
– mahdolliset muutokset projektin tavoitteiden tai toiminnan osalta
– mahdollisesti vuoden vaihteessa vaih-tuvat vastuulliset projektin jäsenet

Luku IV Erityisiä määräyksiä

10§ Voimaantulo

Tämä ohjesääntö astuu voimaan välittömästi ja kumoaa samalla hallituksen kokouksessa 14.12.1999 hyväksytyn ohjesäännön.

11§ Ohjesäännön vahvistaminen

Muutoksia tähän ohjesääntöön voidaan tehdä Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen kokouksessa mikäli vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) hallituksen jäsenistä niin päättää.

Yhdistysohjesääntö

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan yhdistysohjesääntö. Tämän ohjesäännön on edustajisto hyväksynyt kokouksessaan 3.5.2017.

Tämä ohjesääntö koskee Tampereen  teknillisen  yliopiston  ylioppilaskunnan  piirissä toimivia yhdistyksiä ja niitä koskevia oikeuksia ja velvoitteita. Yhdistys voi saavuttaa Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan piirissä toimivan yhdistyksen aseman solmimalla yhteistyösopimuksen ylioppilaskunnan kanssa ja noudattamalla Yhdistysohjesääntöä. Piirissä toimivan yhdistyksen aseman voi saada rekisteröity tai rekisteröimätön yhdistys.

Ylioppilaskunnan hallitus solmii yhteistyösopimukset. Solmitut sopimukset on tuotava ylioppilaskunnan edustajiston tietoon. Ylioppilaskunnan hallitus pitää yllä rekisteriä, jossa on listattuna kaikki ylioppilaskunnan piirissä toimivat yhdistykset.

 

Ylioppilaskunnan piirissä toimivat yhdistykset on jaettu kolmeen tasoon alla olevassa järjestyksessä. Saman tason yhdistyksiä on kohdeltava yhdenvertaisesti.

  1. Killat
  2. Teekkarikerhot
  3. Muut

Kilta on ainutkertainen sitä vastaavan sisäänoton opiskelijoiden ainejärjestö. Killat ovat erityisasemassa niiden harjoittaman edunvalvonnan vuoksi. Ehtona kiltatason yhteistyösopimuksen solmimiselle on, että ylioppilaskunta ei ole jo tunnustanut toista samaa opintoalaa edustavaa yhdistystä killaksi. Killoilla on erityisoikeus tiloihin suhteessa muihin ylioppilaskunnan piirissä toimiviin yhdistyksiin. Vaatimukset yhdistyksen säännöille:

  • Yhdistyksen kotipaikan on oltava Tampere.
  • Yhdistyksen tarkoituksena on mainittava Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden edun ajaminen ja minkä opintoalan opiskelijoiden asiaa yhdistys ajaa.
  • Varsinaiseksi jäseneksi kelpoisia ovat kaikki Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijat.
  • Hallinnossa toteutuu demokratia yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella.
  • Ylin päätäntävalta on varsinaisilla jäsenillä.

Ylioppilaskunta voi tunnustaa yhdistyksen killaksi, jos sillä on takanaan vähintään 5 vuotta toimintaa, minkä aikana se on saanut toimintansa riittävän vakaaksi ja järjestelmälliseksi. Kilta toteuttaa opiskelijoiden edunvalvontaa ylioppilaskunnan kanssa yhteistyössä. Killan edustaja on velvoitettu osallistumaan ylioppilaskunnan kiltaneuvoston toimintaan.

Ylioppilaskunta voi kohdella yhdistystä kuin kiltaa, jos muut edellytykset 4§ ja 5§ mukaisesti yhdistyksen ikää lukuun ottamatta täyttyvät. Tällöin sitä koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kiltoja.

Mikäli edellytykset yhdistyksen kiltana toimimiseen eivät enää jostakin syystä täyty, ylioppilaskunta ei enää tunnusta yhdistystä killaksi. Tällöin yhdistystä eivät enää koske killoille asetetut velvollisuudet.

Mikäli ylioppilaskunta ei enää tunnusta yhdistystä killaksi, ja yhdistys haluaa jatkaa ylioppilaskunnan piirissä toimivana yhdistyksenä, velvoitetaan sitä tekemään sääntömuutos, jossa sen nimestä poistetaan sana ”kilta”.

Yhdistys voi niin halutessaan lisätä sääntöihinsä maininnan siitä, että yhdistys jatkaa killan perinteiden vaalimista. Yhdistys voidaan siirtää kiltarekisteristä teekkarikerhorekisteriin.

Teekkarikerhoja ovat ylioppilaskunnan piirissä toimivia yhdistykset, joiden jäseniksi kelpoisia ovat kaikki Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijat tai niiden toiminta keskittyy täysin teekkarikulttuuriin ja ne tuottavat hyötyä teekkariyhteisölle. Vaatimukset teekkarikerhotason yhdistyksen säännöille:

  • Yhdistyksen kotipaikan on oltava Tampere.
  • Yhdistyksen on mainittava yksi seuraavista: toiminta Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden keskuudessa, heidän asiansa ajaminen, yhteistyön tekeminen ylioppilaskunnan kanssa tai teekkarikulttuurin edistäminen.
  • Hallinnossa toteutuu demokratia yleisellä ja yhtäläisellä äänioikeudella.
  • Ylin päätäntävalta on varsinaisilla jäsenillä.

10§

Muita yhdistyksiä ovat ne yhdistykset, jotka eivät kuulu kiltoihin tai teekkarikerhoihin ja joiden jäseniksi kelpoisia ovat kaikki Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijat tai niiden toiminta keskittyy osittain teekkarikulttuuriin ja ne tuottavat hyötyä teekkariyhteisölle. Killat ja teekkarikerhot ovat ensisijaisessa asemassa muihin yhdistyksiin nähden jaettaessa etuja ja avustuksia.


11§
 
Ylioppilaskunta tukee piirissään toimivien yhdistysten toimintaa. Piirissä toimiville yhdistyksille voidaan myöntää toiminta-avustuksia ja kannustusavustuksia. Toiminta-avustukset ja kannustusavustukset myöntää ylioppilaskunnan hallitus.

Lisäksi ylioppilaskunta järjestää mahdollisuuksien mukaan yhdistyksille tiloja ylioppilaskunnan tilakiintiöstä, muita toiminnan työkaluja, koulutuksia ja neuvontaa ongelmatilanteissa, kuten sääntöuudistusten kanssa.


12§
 
Yhdistys voi saada toiminta-avustusta tai kannustusavustusta, jos se on hoitanut tässä ohjesäännössä sille asetetut velvollisuudet ajallaan. Jotta avustus voidaan maksaa, on yhdistyksen toimitettava ylioppilaskuntaan näissä säännöissä määritellyt sekä muut ylioppilaskunnan hallituksen osoittamat asiakirjat annettuun määräpäivään mennessä.


13§
 
Piirissä toimivan yhdistyksen tulee toimittaa ainakin seuraavat asiakirjat ylioppilaskuntaan vuosittain riippumatta siitä, hakeeko yhdistys toiminta-avustusta:

  • Ylioppilaskunnan yhdistystietolomake
  • Hallituksen yhteystiedot
  • Ylioppilaskunnan toimintaan liittyvä toimintakertomus
  • Ylioppilaskunnan toimintaan liittyvä toimintasuunnitelma
  • Rahastonhoitajalta vaadittavien kurssien todistukset

Jos yhdistys hakee toiminta-avustusta pitää sen toimittaa lisäksi:

  • Koko toimintakertomus
  • Koko toimintasuunnitelma
  • Talousarvio
  • Tilinpäätös

14§

Ylioppilaskunta voi velvoittaa ylioppilaskunnan tilakiintiön kautta tilansa saavia yhdistyksiä toimittamaan järjestyksenvalvojia Wappuna järjestettäviin tapahtumiin. Mikäli yhdistys ei kykene toimittamaan järjestyksenvalvojia, voidaan sopia muusta korvaavasta järjestelystä.


15§
 
Yhdistysten tulee toimittaa ylioppilaskuntaan arkistoitavaksi kolme (3) mallikappaletta kaikista julkaisuistaan ja tuotteistaan, joilla on historiallista arvoa jälkipolville. Arkistoitavaksi toimitettaviin julkaisuihin ja tuotteisiin luetaan mm. kangasmerkit, kiltalehdet, historiikit ja matrikkelit.


16§
 
Jos piirissä toimiva yhdistys laiminlyö sille tässä säännössä asetettuja velvoitteita, tai sen toiminta ei ole enää läheisessä yhteydessä ylioppilaskunnan toimintaan, tarkastelee ylioppilaskunnan hallitus yhdistyksen toiminnan jatkumista Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan piirissä toimivana yhdistyksenä. Ylioppilaskunnan hallituksella on oikeus purkaa yhteistyösopimus, mikäli yhdistys ei enää täytä sille tässä ohjesäännössä osoitettuja vaatimuksia tai laiminlyö sille asetettuja velvoitteita. Puretut sopimukset on tuotava ylioppilaskunnan edustajiston tietoon.

17§ 
Tämä Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan Yhdistysohjesääntö astuu voimaan välittömästi, kun edustajisto on sen hyväksynyt ja samalla se korvaa voimassa olevan edustajiston kokouksessaan 15/12-13 10.9.2013  hyväksymän alayhdistyssäännön.


18§
 
Muutokset tähän ohjesääntöön vahvistaa Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä. 

Kikka-merkkiohjesääntömalli

Kikka-merkkiohjesääntömalli

TTYY:n edustajisto on hyväksynyt Kikka-merkkiohjesääntömallin kokouksessaan 17.11.2010. Kikka toimii kerhojen ja kiltojen apuvälineenä merkkiohjesääntöä kirjoitettaessa. Kikan löytää myös Office365 Sitesistä täältä.

TTY:n ilmoitustauludirektiivi

ILMOITUSTAULUDIREKTIIVI TTY:N ILMOITUSTAULUISTA
Direktiivi ei koske Tampereen teknillisen yliopiston yksiköitä (laitokset, tiedekunnat, hallinto). Direktiivi astui voimaan 1.2.2008 kello 18.00 ja on voimassa toistaiseksi.

1. Yleiset ilmoitustaulut
Yleisillä ilmoitustauluilla hyväksytään samalta mainostajalta ainoastaan yksi mainos per ilmoitustaulu. Mainoksen suurin sallittu koko on A3.
Muita ilmoituksia ei saa peittää. Muiden tahojen kiinnittämiä ohjeiden mukaisia ilmoituksia ei saa poistaa, ellei tapahtuma ole mennyt ohitse tai ilmoitus muuten vanhentunut.
Ilmoituksiin haetaan leima ylioppilaskunnan toimistosta Tietotalon 1. kerroksesta (Paulan tiski) ja ne saavat olla esillä korkeintaan kaksi (2) kuukautta.

2. Myynti-, osto- ja asuntoilmoitukset
Myynti-, osto- ja asuntoilmoituksia saa jättää vain niille osoitetuille ilmoitustauluille. Ilmoituksen suurin sallittu koko on A5. Ilmoitukset saavat olla näkyvillä kuukauden ajan ja niissä pitää näkyä ilmoituksen jättämispäivämäärä ja jättäjän yhteystiedot. Ilmoitukset ilman päiväystä ja yhteystietoja poistetaan.

3. Sermit
Sermejä ei lainata yliopistomme ulkopuolisille tahoille. Sermejä lainataan todellista tarvetta vastaan määräajaksi yliopistomme sisäisille tapahtumajärjestäjille. Sermin lainaajan on merkittävä sermi selkeästi tapahtumanjärjestäjän nimellä ja palautettava sermi käytön jälkeen. Merkitsemättömät sermit poistetaan.

4. Laitosten ja kerhojen ilmoitustaulut
Laitosten ja kerhojen ilmoitustauluilla ei sallita ulkopuolista mainontaa. Havaitsija saa poistaa ulkopuolisen mainoksen välittömästi.

5. Valvonta
Direktiivin noudattamista ilmoitustauluilla valvoo ylioppilaskunnan tiedotussektori.

6. Direktiivin rikkominen
Direktiivin rikkojaa rangaistaan ylioppilaskunnan hallituksen puolesta mainostuskiellolla. Sääntöä rikkovan mainoksen saa poistaa ilmoitustaululta.

7. Poikkeukset
Ylioppilaskunnan piirissä toimivat yhdistykset eivät tarvitse leimaa ilmoituksiinsa.
Muissa poikkeustilanteissa ota yhteys ylioppilaskunnan tiedotussektoriin.


 (Yleisten ilmoitustaulujen sijainnit Yhteystiedot-sivulla.)