Kannanotot & lausunnot

Ylioppilaskunta ottaa kannanotoilla ja lausunnoilla kantaa opiskelijoita koskeviin koulutuspolittisiin, sosiaalipoliittisiin ja kunnallispoliittisiin asioihin. Kannanotot ja lausunnot ovat julkisia ja vapaasti käytettävissä.

Lausunto opetusyhteistyöstä ja Tampere3-laista

Säätiöyliopiston hallituksen valinta 

Esitimme voimaanpanolakia muutettavaksi yliopiston järjestäytymisen osalta siten, että nykyisten yliopistojen monijäseniset toimielimet vahvistaisivat Tampereen korkeakoulusäätiön ensimmäisen hallituksen. Hallituksen esityksen mukaisesti ensimmäisen hallituksen valitsivat kuitenkin nykyisten yliopistojen hallitukset.  

Yliopistolain 24 § mukaisesti säätiöyliopiston yhteinen monijäseninen hallintoelin nimittää säätiöyliopiston hallituksen jäsenet säätiöyliopiston perustajia kuultuaan. Lisäksi yliopistolain 26 § mukaan säätiöyliopiston yhteinen monijäseninen hallintoelin päättää hallituksen ja sen jäsenten toimikauden pituudesta. Koska yhteistä monijäsenistä toimielintä yliopistolle ei ole vielä valittu, esitimme, että valinnan tekisivät nykyisten yliopistojen monijäseniset toimielimet yhdessä. 

Perusteluna yhdistyvien yliopistojen hallitusten nimittämisoikeuden puolesta on käytetty sivistysvaliokunnan lausuntoa vuodelta 2009 koskien Aalto-yliopiston ensimmäisen hallituksen muodostamista. SiVL 18/2009: ”Esityksen 1. lakiehdotuksen 23 §:n muutoksiin viitaten valiokunta ehdottaa lisättäväksi 1 momentin loppuun valtuutuksen yhdistyvien yliopistojen hallituksille valita Aalto-yliopiston ensimmäinen hallitus. Samoin perustein valiokunta ehdottaa lisättäväksi 2 momentin loppuun valtuutuksen Tampereen teknillisen yliopiston hallitukselle valita uuden yliopiston ensimmäinen hallitus.”  

Aalto-yliopisto muodostui Teknillisen korkeakoulun, Helsingin kauppakorkeakoulun sekä Taideteollisen korkeakoulun yhdistyessä yhdeksi säätiöyliopistoksi, jonka ensimmäisen hallituksen valitsivat edellä mainittujen kolmen korkeakoulun hallitukset. Kuitenkin silloin voimassa olleen yliopistolain mukaisesti hallituksissa valtaosa oli yliopistoyhteisön jäseniä, ja ulkoisia edustajia oli enintään kolmannes hallituksesta. Tällöin hallitukset edustivat yliopistoyhteisöä, eikä nykyisen yliopistolain kaltaisia monijäseniä toimielimiä ollut. Voidaankin katsoa, että yliopistoyhteisöt ovat valinneet muodostettavan Aalto-yliopiston ensimmäisen hallituksen. Yliopistoyhteisö muodostuu yliopistolain 4 § mukaisesti ainoastaan yliopiston opetus- ja tutkimushenkilöstöstä, muusta henkilöstöstä ja yliopiston opiskelijoista. 

Tampereen yhdistymisprosessia ei voida suoraan verrata Aalto-yliopistoon, sillä Tampereen teknillisen yliopiston hallituksen kokoonpano ei koostu yliopistoyhteisön jäsenistä. TTY-säätiön hallituksessa ei ole yliopistoyhteisön edustusta, vaan hallitus koostuu seitsemästä ulkopuolisesta jäsenestä. Näin ollen ei voida katsoa, että yliopistoyhteisö olisi ollut valitsemassa Tampereen korkeakoulusäätiön hallitusta, sillä yhteisön edustus puuttuu toisen yhdistyvän yliopiston hallituksesta. 

Tärkeää olisi muodostaa pitkäjänteinen toimintamalli mahdollisia tulevia yhdistymisprosesseja silmällä pitäen. Ratkaisevaa on analysoida se, mitä tahoja valinnan tekevät toimielimet edustavat. Hallituksen valinnan vahvistavan toimielimen ei tule olla yhdistyvien yliopistojen hallitus, mikäli sen jäsenet eivät ole yliopistoyhteisön edustajia. Tällöin uuden yliopiston hallituksen valitsemisoikeus tulee luovuttaa monijäseniselle toimielimelle. 

Yliopiston nimi 

Tampereen korkeakoulusäätiön hallitus esittää yliopiston nimeksi Tampereen yliopisto (eng. Tampere University). TTYY otti kantaa nimiprosessiin ja itse nimeen syksyllä 2017. Kritisoimme nimiprosessissa avoimuuden ja yhteisön osallistamisen puutetta. Tämänhetkinen nimiehdotus on yksi yhdistyvien korkeakoulujen nimistä, joten on varattava riittävästi resursseja uuden yliopiston brändin rakentamiseen. Tulevalle yliopistoyhteisölle tulee luoda sellainen identiteetti, johon yhteisö aidosti samaistuu.  

Monijäseninen toimielin 

Lausuimme aiemmin, että voimaanpanolaissa tulisi määritellä monijäsenisen toimielimen valinnan ajankohta, jotta akateemisista asioista päättäisi yhteinen, yliopistoyhteisöä edustava monijäseninen hallintoelin. Yhteisön mahdollisuus osallistua valmistelu-, suunnittelu- ja päätösprosesseihin on näiltä osin turvattu kirjaamalla, että monijäsenisen toimielimen jäsenet valitaan viimeistään huhtikuun 2018 loppuun mennessä.  

Ylioppilaskunnan järjestäytyminen 

Lausuimme aiemmin, että ylioppilaskuntien tulisi antaa itsehallintojensa puitteissa sopia edustajistovaalien toimeenpanoajankohta jo laaditun yhdistymissuunnitelman mukaisesti, kuten Aalto-yliopiston muodostamisen yhteydessä tehtiin.   Nykyisessä hallituksen esityksessä on tunnustettu ylioppilaskuntien keskinäisten sopimusten painoarvo. Edustajistovaalien takarajaksi hallituksen esityksessä on annettu syyskuu 2018, mikäli ylioppilaskunnat yhdessä sopima aikataulu ei toteudu. Ylioppilaskunnan järjestäytymisen osalta pidämme hallituksen esitystä kannatettavana. 

Opetusyhteistyö 

Opetusyhteistyön osalta painotimme aikaisemmassa lausunnossamme sitä, että korkeakoulujen yhteistyö laajentaa opiskelijan valintamahdollisuuksia ja joustavoittaa opiskelua. Kuitenkin opiskelijalle tulisi antaa selkeä käsitys jo korkeakouluun hakeutumista ennen siitä, missä koulutukseen liittyvä opetus sijaitsee kotikorkeakoulun lisäksi. Opiskelijalle on myös annettava selkeät tiedot hänen oikeusturvaansa liittyvissä seikoissa, esimerkiksi kummassa korkeakoulussa hänen tulee tehdä muutoksenhaku mihinkin asiaan liittyen. Lisäksi on tärkeää, että opetusta hankkiva korkeakoulu pystyy valvomaan opetuksen laatua, vaikka opintosuoritusten arvostelu kuuluisikin opetusta antavan korkeakoulun hallintovaltaan. 

Koulutuksen siirto 

Kolmen vuoden siirtymäaika on kohtuullinen aika opiskelijan järjestää siirtymisensä toisen korkeakoulun piiriin. Koulutuksen siirto tulisi sovittaa korkeakoulujen lukukausiaikatauluihin, jolloin kolmen vuoden siirtymä ei voisi loppua kesken lukukauden. Joustavampi siirtymäajan määritteleminen takaisi esimerkiksi sen, että opiskelija pääsee jouhevasti aloittamaan opintonsa kevät- tai syyslukukauden alusta uudessa korkeakoulussa; lisäksi ylioppilaskuntien osalta opiskelija hyväksyttäisiin jäseneksi lukukauden alusta, eikä kesken lukukautta.  

Kunnioittavasti, 

Tampereella 30.9.2017 

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta 

Tiina Mikkonen
Puheenjohtaja

Jukka Koivisto
Pääsihteeri

Kannanotto: Vanha nimi vaikeuttaa uuden yhteisön syntymistä

Tulevan Tampere3-yliopiston hallitus julkaisi kaikessa hiljaisuudessa nimiehdotuksensa uuden yliopiston nimestä eduskunnan sivistysvaliokunnalle: Tampereen yliopisto, Tampere University.

Ylioppilaskunta moittii sekä nimiprosessin hoitamista että nimiehdotusta itseään. Yliopistoyhteisö ei ole ollut tukemassa nykyistä nimiehdotusta, vaan tieto nimestä tuli opiskelijoille ja henkilökunnalle yllätyksenä. Ylioppilaskunta löysi tiedon päätöksestä hallituksen pöytäkirjasta, eivätkä korkeakoulut tiedottaneet asiasta mitenkään ennen julkisen keskustelun alkua.  Julkisuudessa kerrottu Tampereen teknillisen yliopiston nimimuutoksen hyväksyminen ei näin ollen pidä paikkaansa.

On totta, että yhteisö ei hyväksynyt aiemman ehdotuksen sanojen “uusi” ja “new” käyttöä ja että nimen vaihtamista on ehdotettu. Kuitenkaan uuden ehdotuksen suhteen yhteisöjä ei osallistettu lainkaan. Ylioppilaskunta katsoo, että ainoa ratkaisu on peruuttaa nykyinen ehdotus ja tehdä uusi ehdotus siten, että yhteisöjä kuunnellaan aidosti.

Nimiprosessi on kokonaisuutena ollut pitkä ja monivaiheinen. Ylioppilaskunta on pettynyt siihen, että lopulliseen nimeen järjestetyillä nimikilpailuilla tai yhteisön mielipiteillä ei ollut vaikutusta. Yhteisöt luovat uuden korkeakoulun eikä niiden osallistamista voi jatkuvasti sivuuttaa. Ylioppilaskunta peräänkuuluttaa läpinäkyvyyttä koko prosessissa – myös uuden nimen valinnassa. Miten yhteisöjen pitäisi sitoutua nimeen, johon he eivät ole päässeet aidosti vaikuttamaan?

Ylioppilaskunta katsoo myös Tampereen yliopisto -nimen olevan ongelmallinen. Koska kyseessä on yhden yhdistyvän korkeakoulun nykyinen nimi, syntyy vaikutelma, että Tampereen teknillinen yliopisto sulautuu Tampereen yliopistoon eikä yliopisto ole aidosti yhteinen. Nimi, johon koko yhteisö ei sitoudu, vaikeuttaa uuden yhteisön syntymistä.

Tiina Mikkonen

hallituksen puheenjohtaja

Jukka Koivisto

pääsihteeri

Lisätietoja: Tiina Mikkonen, puheenjohtaja(a)ttyy.fi, 0407130080

TTYY katsoo, että Tampereen korkeakoulusäätiön hallitusta valittaessa on punnittava rohkeasti erilaisia vaihtoehtoja

Säätiölain mukaisesti säätiön seitsenhenkinen hallitus on valittava kolmen kuukauden sisällä säätiön perustamisajankohdasta. Tampereen korkeakoulusäätiö on perustettu 20. huhtikuuta 2017, mikä tarkoittaa uuden säätiön hallituksen valitsemista viimeistään heinäkuussa. Ensimmäisen hallituksen valintaa valmistelemaan on valittu nimityskomitea, jossa toimii yksi edustaja kustakin tamperelaisesta korkeakoulusta sekä kolme säätiön perustajien nimittämää henkilöä. Nimityskomitea tulee valmistelemaan esityksen hallituksen valinnasta nykyisten yliopistojen hallituksille, jotka voimaanpanolakiehdotuksen mukaisesti vahvistaisivat ensimmäisen säätiön hallituksen kokoonpanon. 

Nykyisissä säätiömallisissa yliopistoissa on yliopiston strategiasta ja taloudesta vastaava, ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva hallitus. Säätiöyliopistossa toimii erillinen akateeminen hallitus, TTY:llä konsistori, jossa on edustettuna yliopistoyhteisön mukaiset ryhmät: professorit, muu yliopiston henkilökunta sekä opiskelijat. Kuitenkin säätiön ensimmäisellä hallituksella on merkittävä rooli myös uuden yliopiston akateemisten asioiden valmistelussa, esimerkiksi johtosääntötyön osalta.  

Perustuslakivaliokunta argumentoi vuonna 2009 säätiöyliopistoja perustettaessa seuraavasti: ”Jotta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, tulee myös hallituksen kokoonpanosta ja valinnasta säätää tavalla, joka asiallisesti turvaa yliopiston itsehallinnon myös silloin, kun se toimii säätiön muodossa. Tämä edellyttää sitä, että kaikkien yliopistoon kuuluvien, uuden yliopistolain 15 §:n 2 momentissa mainittujen ryhmien jäsenet ovat kelpoisia hallituksen jäseniksi ja että hallituksen kokoonpano määräytyy yliopistoyhteisön itsensä päätöksin ja vastaavia periaatteita noudattaen kuin julkisoikeudellisissa yliopistoissa.” Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei yliopistoyhteisön suoraa rajaamista säätiöyliopiston hallituksen ulkopuolelle tule tehdä, vaan myös yhteisön jäsenet ovat kelpoisia hallituksen jäseniksi. Ylioppilaskunta näkee, ettei opiskelijaedustajan mahdollisuutta uudessa hallituksessa tule sivuuttaa, vaan yhteisön edustajan tai edustajien nimittämistä hallitukseen on tarkasteltava realistisena mahdollisuutena. Yhteisön edustaja ei edustaisikaan hallituksessa minkään taustaorganisaation näkemyksiä, vaan olisi hallituksessa avaamassa uuden yliopiston rakentamisen kannalta relevantteja näkökulmia. Keskustelun onkin oltava avointa ja vaihtoehtoja on tutkittava ennakkoluulottomasti. 

Erityisesti ennen monijäsenisen toimielimen valitsemista säätiön hallituksella on suuri valta määritellä yliopiston rakennetta myös koulutukseen ja tutkimukseen liittyvissä asioissa. Ylioppilaskunta näkee, että uuden hallituksen on kokonaisuutena edustettava laajasti tulevan monitieteellisen yliopiston eri alojen osaamista. Ensimmäisen hallituksen toiminnassa tulee korostua sekä operatiivisuus että strategisuus, ja hallituksen jäsenillä tuleekin olla riittävästi kokemusta akateemisesta johtamisesta sekä muutosjohtamisesta. Hallituksen jäsenillä tulisi olla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä, erityisesti puheenjohtajalla. Hallituksessa tulee olla myös kokemusta korkeakouluopetuksen ennakkoluulottomasta kehittämisestä ja pedagogisesta johtamisesta sekä osaamista kansainväliseltä yliopistokentältä. Näitä tarvitaan, jotta tulevasta yliopistosta ei tulisi vain kokoelma vanhoista osista vaan aidosti uudenlainen kokonaisuus, jossa uskalletaan asettaa tavoitteet kansainväliselle kärkitasolle myös opetuksen suhteen. Erityisen tärkeää on, että hallituksen jäsenillä on riittävästi aikaa varattavaksi hallitustyöskentelyyn sekä motivaatiota ja rohkeutta rakentaa uusi yliopisto suomalaiseen korkeakoulukenttään. 

Lausunto Tampereen raitiotiehankkeen toimenpidesuunnitelmasta

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) kiittää mahdollisuudesta lausua opiskelijoita koskevaan muutosehdotukseen. TTYY lausuu Tampereen raitiotiehankkeen toimenpidesuunnitelmaan seuraavasti.

  1. Miten Tampereen raitiotien toteuttaminen vaikuttaa edustamanne tahon/ intressiryhmän toimintaan ja tavoitteisiin?

TTYY pitää raitiotiehanketta hyvänä ja kannatettavana. TTYY haluaa kiittää kaupunkia siitä, että raitiotieallianssin bonuspooli-järjestelmässä on huomioitu harjoitteluiden ja opinnäytetöiden määrä positiivisena kannustimena. Toivomme, että tällaiset kannustimet huomioidaan jatkossakin kaupungin investoinneissa. TTYY haluaa lisäksi kiittää esteettömyyden huomioimisesta sekä vaunuvaatimuksissa että pysäkkisuunnittelussa. Esimerkiksi klaffipenkit tietyissä vaunuissa tukisivat esteettömyyttä ja mahdollistaisivat polkupyörän kuljettamisen ratikassa.

TTYY peräänkuuluttaa, että Tampere 3–hankkeen myötä kampusten välisen joukkoliikenteen tulee olla saumatonta ja nivoutua jouhevasti raitiotieliikenteen kanssa. Tämä pitäisi olla helposti toteuttavissa, sillä ratikan aikataulutus on luotettavampaa ja täsmällisempää kuin bussin. Kattavat jatko- ja liityntäyhteydet Hervannan alueella ovat edellytys raitiovaunun korkealle käyttöasteelle.

  1. Millaisia vaikutuksia näette raitiotiellä olevan Tampereen seudun kehitykseen?

Raitotie tulee parantamaan Hervannan elinvoimaisuutta sekä tukee ekologista ja kestävää liikkumistapaa keskustan ja Hervannan välillä. Investointia tehdessä on tärkeää, ettei sitä rahoiteta lippujen hintoja nostamalla. Se ei saisi myöskään liikaa vähentää muiden kaupunkialueiden tai investointien kehitystä Tampereella.

  1. Mitä yhteistyömahdollisuuksia näette Tampereen raitiotien jatkosuunnitteluun ja toteuttamiseen liittyen?

Hermiaan suunniteltu pysäkkioptio tulisi ottaa käyttöön arkisin erityisesti ruuhka-aikoina.

Toivomme myös, että pysäkkisuunnittelussa kiinnitettäisiin erityisesti huomiota kestäviin nk. ”last mile” –ratkaisuihin mahdollistamalla riittävän suuret pyöräparkit, kaupunkipyöräterminaalit ja automaattibussiratkaisut (SOHJOA–hanke). Esimerkiksi kaupunkipyörät ja automaattibussit voitaisiin ottaa mukaan Tampereen matkakorttijärjestelmään. Tärkeää on, että pyöräparkit ja pysäkit ovat helposti saavutettavissa kävellen ja pyöräillen. Myös TTY:llä on tarjottavissa monenlaista asiantuntemusta liikennesuunnitteluun, kuten edellä mainittuihin ”last mile” -ratkaisuihin liittyen.

  1. Mitä asioita tulisi ottaa huomioon raitiotien rakentamisen aikana?

Kauhakorvenkadun varikon alueella olevien liito-oravien suojelusta tulee huolehtia säilyttämällä riittävästi levähdyspuita ja turvaamalla lisääntymismahdollisuudet rakentamalla pesäpönttöjä. Muutenkin rakennustyöt tulee tehdä siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän pysyvää haittaa luonnolle.

Valtaosa TTY:n opiskelijoista käyttää päivittäisenä liikkumismuotonaan joko kevyttä- tai joukkoliikennettä. Katutöistä aiheutuvat rakentamisen aikaiset häiriöt tulee pyrkiä minimoimaan etenkin jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen näkökulmasta.

Kunnioittavasti,

Tampereella 19.9.2016

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta
Maria Kultanen                                                                                     Tuomas Hirvonen
Puheenjohtaja                                                                                     Pääsihteeri

Lisätietoja:
Matti Hautero, sosiaalipoliittinen sihteeri
soposihteeri@ttyy.fi, 040 713 0074

19.9.2016

Kannanotto: TTY:n opiskelijoiden kielitaito heikkenee merkittävästi
Kesälomien ja -töiden ohessa monelta opiskelijalta saattoi jäädä huomaamatta TTY:lla kielten opetukseen tehdyt merkittävät leikkaukset. Kesäkuussa julkaistun POP:in tiedotteen mukaisesti ranskan, espanjan, japanin ja kiinan kielten opetusta ei järjestetä TTY:lla enää syksystä 2016 alkaen. Kurssi-ilmoittautumisten käydessä nyt kuumimmillaan kielten opetuksen surkea tilanne tulee monelle opiskelijalle yllätyksenä, näin erityisesti englanninkielisille opiskelijoillemme – englanniksi leikkauksista ei ole tiedotettu millään tavalla.Kielten opetuksen keskittäminen Tampereen yliopiston kielikeskukseen voitaisiin nähdä ymmärrettävänä Tampere3-hengen mukaisena keskittämisenä, mikäli Tampereen kielikeskuksen opetukseen osallistuminen olisi kunkin kampuksen opiskelijoille yhdenvertaista joko JOO-opintoina tai ristiinopiskeluopintoina. Näin ei kuitenkaan tällä hetkellä ole. Vaikka Tampere3:n kaikki kolme korkeakoulua avaavat kielten opintojaksoja toisten korkeakoulujen opiskelijoille syksystä lähtien, paikan opintojaksolle saavat kuitenkin ensisijaisesti opetusta tarjoavan yliopiston opiskelijat.  Esimerkiksi tämän syksyn kiinan ja ranskan kielen kursseille TaY:n tutkinto-opiskelijoilla on etusija ryhmään, kun taas TTY:n ja TAMK:in opiskelijat sekä lukiolaiset tulevat valituksi ryhmiin vain, jos niissä on tilaa.Tietäen kielten kurssien alituisesti äärirajoilla olevan täyttöasteen TTY:n opiskelijoiden vieraiden kielten osaaminen tulee laskemaan jatkossa merkittävästi. Jatkossa yhä useammalle opiskelijalle ranskan ja espanjan, jotka ovat globaalisti ajatellen hyvin tavanomaisia kieliä, opiskelu tulee olemaan saavuttamattomissa. Mikäli opiskelija haluaisi opiskella hieman eksoottisempien mutta kuitenkin merkittävien tekniikan alan kauppamaiden kieliä, kuten esimerkiksi japania, Tampereen sijaan oppi täytyy hakea jatkossa Helsingistä asti.Ylioppilaskunta on hyvin huolissaan kieliopetustarjonnan kehittymisestä entistä suppeampaan suuntaan. Leikkausten kohdistaminen kielitarjontaan on arvovalinta ja merkittävä leikkaus kaikkiin TTY:n tutkintoihin: tekniikan alalla tarvitaan yhä enemmän monipuolista kielten osaamista, sillä työmarkkinamme globalisoituvat koko ajan. Mahdollisuutemme kansainvälistyä ja työllistyä globaaleille markkinoille pienenee huomattavasti kieltenopetuksen vähenemisen myötä. Monissa yrityksissä hyvä englannin, ruotsin, venäjän ja saksan kielen taito eivät ole enää se tekijä, jolla erottaudutaan joukosta, vaan selviö – erottautuakseen mukaan tarvitaan tyystin toisenlaisten kielten osaamista. Samaa viestiä kertovat myös TEK:in vastavalmistuneiden kyselyt: vieraan kielen taidot rankataan vastavalmistuneiden osalta joka vuosi hyvin tärkeäksi taidoksi.Kielten opiskelumahdollisuuksien heikentäminen TTY:lla tulee pitkässä juoksussa näkymään selkeästi Tampereen tekniikan alan opiskelijoiden ja valmistuneiden diplomi-insinöörien työllistymisessä, kun heitä verrataan muihin tekniikan alan koulutusta tarjoaviin yliopistoihin, joissa on edelleen mahdollisuus opiskella kattavasti erilaisia kieliä. Kielitarjonnan suppeuttaminen on myös TTY:n omien kansainvälistymisen tukemisen tavoitteiden vastaista.Mahdollisuus oppia uuden maan kieli ja kulttuuri ovat keskeisiä tekijöitä, jotka ajavat opiskelijoita kiinnostumaan kotikansainvälistymisestä, kansainvälisestä tutoroinnista sekä vaihtoon lähdöstä. Tällaiset oppimistilanteet parantavat opiskelijoiden työllistymistä kansainvälisille markkinoille tai yrityksiin, joissa kansainvälistä tietämystä ja osaamista arvostetaan. Ylioppilaskunta vaatiikin, että eri kampusten opiskelijat huomioidaan jatkossa tasavertaisesti kurssi-ilmoittautumisessa ja että selkeä pullonkaula kieliopintojen opetustarjonnassa poistetaan. TTYY kannustaa myös yliopistoa rohkeammin digitaalisten kanavien hyödyntämiseen kieliopetustarjonnan laajentamisessa.Kielitaitoiset diplomi-insinöörit ovat yliopistomme yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kannalta välttämättömyys. Kieliopetustarjonnan pitäminen riittävän laajana on elinehto tälle. Siksi ylioppilaskunta peräänkuuluttaa kaikkien opetusmenetelmävaihtoehtojen kartoittamista kieliopetuksen turvaamiseksi. Ylioppilaskunta haluaa myös muistuttaa, että yliopistoyhteisöstämme viidennes on kansainvälisiä: tiedottamisen näin merkittävistä muutoksista myös englannin kielellä tulisi olla itsestäänselvyys.Maria Kultanen
Hallituksen puheenjohtajaTuomas Hirvonen
PääsihteeriLisätietoa: Maria Kultanen, maria.kultanen()ttyy.fi, 040 713 008018.8.2016 

Kannanotto: Stipendimuutos eriarvoistaa TTY:n opiskelijat ja vähentää kannustavuutta laadukkaaseen oppimiseen

TTY:n tukisäätiö on kaikessa hiljaisuudessa tehnyt päätöksen koskien oivallisesti valmistuvien stipendien ehtoja. Ensi syksystä lähtien stipendien myöntökriteereiksi on määritelty tohtoritutkinnon osalta tutkinnon suorittaminen alle 29-vuotiaana ja diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon osalta oivallisen tutkinnon suorittaminen alle 25-vuotiaana. Jatkossa siis stipendien myöntämisessä katsotaan opiskelijan ikää eikä tutkinnon suorittamiseen kulunutta aikaa.

Ylioppilaskunta kritisoi voimakkaasti stipendin perusteiden muuttamista ikään sidotuiksi, sillä se eriarvoistaa ihmisiä sukupuolen mukaan, eikä ota mitenkään huomioon erilaisia elämäntilanteita. Lisäksi päätös syrjii stipendien saamista iän perusteella.

Ikään sidottu stipendi ei ole tätä päivää, jossa kannustimien tulisi tähdätä elinikäisen oppimisen tukemiseen. Päätökset, joita opiskelija on tehnyt useita vuosia ennen opintojaan vaikuttavat olennaisesti stipendin saamiseen: esimerkiksi koulun aloittaminen myöhemmin tai erikoislukion käyminen saattavat tehdä stipendin saamisen lähes mahdottomaksi, kun taas toiset saavat etua nopeammasta koulunkäynnistä tai aikaisemmasta aloittamisesta. Ikärajoitus ei myöskään huomioi muuttuvia elämäntilanteita, kuten esimerkiksi lasten hankintaa, sairautta tai aikuisopiskelua.

Kriteerien muuttaminen syrjii oleellisesti miehiä, sillä miehille on Suomen laissa asetettu asevelvollisuus. Hyvin yleisesti tämä velvollisuus suoritetaan toisen asteen koulutuksen jälkeen, jolloin korkeakouluopintojen aloitusikä on keskimäärin 20 vuotta. Jos mielii saada jatkossa oivallisesti valmistumisesta stipendin, on valmistuttava 24-vuotiaana, siis alle tavoiteajassa.

Tohtorintutkinnon osalta muutos palkitsee vain suoraan opintojen jälkeen jatkettua akateemista uraa eikä kannusta opiskelijoita esimerkiksi hankkimaan työkokemusta diplomi-insinöörin ja tohtorin tutkinnon välillä. On käsittämätöntä palkita vain tietyn tyyppisestä urapolkuvalinnasta.

Ylioppilaskunta näkee stipendimuutoksen vähentävän kannustavuutta laadukkaaseen ja tavoiteajassa tapahtuvaan valmistumiseen. Jatkossa stipendin kannustava vaikutus rajautuisi aiempaa pienemmälle ryhmälle. Lisäksi kannustavuus koetaan konkreettisempana opintojen loppupuolella, jolloin stipendi koetaan saavutettavissa olevaksi. Käytännössä stipendin houkuttelevuus ei ole kriteeri aloittaa opinnot mahdollisimman ajoissa, vaan saada tutkinto loppusuoralla pakettiin ja tavoitella laadukkaita oppimistuloksia. Kun kriteeri sidotaan ikään, stipendi menettää alkuperäisen merkityksensä ja tehonsa.

Ikäperusteeseen siirtymisestä on tiedotettu minimaalisesti opiskelijoille ja vain henkilökunnalle tarkoitetussa Tutkassa. Jotta tukisäätiön stipendillä olisi kannustava vaikutus, opiskelijan tulisi tietää häneltä vaaditut kriteerit ja kokea ne saavutettavissa oleviksi. Tällä hetkellä kriteerimuutos tulee monelle stipendiä tavoitelleelle opiskelijalle yllätyksenä.

Ylioppilaskunta vaatii tukisäätiötä harkitsemaan uudelleen kriteerien säilyttämistä ennallaan tutkintoaikaperusteisina. Uudet kriteerit ovat edellä mainituista syistä sekä yhdenvertaisuuslain että TTY:n oman yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman hengen vastaisia. Lisäksi ylioppilaskunta haluaa muistuttaa tukisäätiötä sen velvoitteesta tiedottaa opiskelijoita koskevista päätöksistä avoimesti eri kanavissa.

Maria Kultanen

Hallituksen puheenjohtaja
Tuomas Hirvonen

Pääsihteeri

Lisätietoa: Maria Kultanen, maria.kultanen()ttyy.fi, 040 713 0080

3.5.2016 

Lausunto opintotuen ratkaisutoiminnan siirtämisestä Kelaan

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) kiittää mahdollisuudesta lausua opiskelijoita koskevaan muutosehdotukseen. TTYY lausuu Kelan ehdotukseen siirtää opintotuen ratkaisutoiminta Kelaan seuraavasti.

TTYY pitää Kelan käynnistämän Arkki-hankkeen yhteydessä suunniteltua opintotuen ratkaisutoiminnan siirtämistä Kelaan opiskelijan asemaa heikentävänä tekijänä.

Tällä hetkellä opintotukipäätöksiin käytetty aika on ollut lyhyt, minkä ansiosta opiskelijatyytyväisyys opintotukitoimistoa kohtaan on ollut korkea. Opintotukitoimiston tuki ja neuvonta toimeentuloasioissa on koettu tärkeäksi asiantuntijapalveluksi, josta opiskelijat hyötyvät. Yliopiston omilla asiantuntijoilla on viime käden tieto kyseisen yliopiston opiskelijoiden tilasta, jolloin palvelua ja toimintaa voidaan kehittää oikeaan suuntaan. Tutut, henkilökohtaiset kontaktit pitävät kynnyksen opintotukitoimiston palvelujen käyttöön matalana ja mahdollistavat yksilöllisemmän palvelun toimentuloon liittyvissä kysymyksissä. Tällöin asiantuntija tuntee mahdollisesti entuudestaan opiskelijan tilanteen ja pystyy tukemaan tätä paremmin.

Yliopiston opintotukitoimiston työntekijöillä on ollut merkittävä vaikutus myös ylioppilaskunnan toiminnan kehittämiseen.

Kelan ehdottama malli on ollut muutaman vuoden ajan käytössä Helsingin yliopistossa, josta saatujen tietojen mukaan henkilökunnan on ollut vaikeampaa tukea opiskelijoita yksilöllisesti toimeentuloon liittyvissä asioissa, kun opiskelijan tietoihin ei ole ollut enää pääsyä. Myös tilastojen ja opiskelijoiden opintojen etenemiseen liittyvien tietojen seuranta on Helsingin yliopistossa hankaloitunut, mikä haittaa yliopiston ja ylioppilaskunnan kykyä tukea opiskelijoitaan parhaalla mahdollisella tavalla.

TTYY pitää Arkki-hanketta muilta osin hyvänä kehittämishankkeena. Esimerkiksi automaattiset muistutukset ja tulotietojen seuranta palvelevat jatkossa opiskelijoita paremmin. Nämä uudistukset pystytään kuitenkin toteuttamaan säilyttämällä opintotuen ratkaisutoiminta yliopistoissa.

Kunnioittavasti,

Tampereella 14.8.2015

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta

____________________                                   ____________________
Teemu Viljamäki                                             Tuomas Hirvonen
Puheenjohtaja                                                Pääsihteeri

Lisätietoja:
Matti Hautero, sosiaalipoliittinen sihteeri
soposihteeri@ttyy.fi, 040 713 0074

Kannanotto: Lukukausimaksut vaarantavat Suomen kansainvälistymisen

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ovat äärimmäisen huolissaan hallituksen esityksestä periä EU/ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta vähintään 4000 euron lukukausimaksuja. Näemme esitettyjen maksujen paitsi olevan ristiriidassa korkeakoulujärjestelmämme tasa-arvoisuuden kanssa, myös vaarantavan Suomen kilpailukyvyn sekä romuttavan Suomen korkeakoulujen kansainvälistymistavoitteet.

Esitys lukukausimaksujen käyttöönotosta on täysin ristiriidassa korkeakoulujen kansainvälistysmistrategian kanssa, sillä hallitus itse myöntää, että ehdotetut lukukausimaksut tulevat vähentämään EU- ja ETA- maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita. Näin kävi myös Ruotsissa ja Tanskassa lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen. Toteutuessaan esitys tulee tekemään hallaa kaikelle sille tärkeälle kansainvälistymistyölle, jota suomalaisissa korkeakouluissa on tehty ja tehdään tälläkin hetkellä. Korkeakoulujen kansainvälistymisen heikentäminen ja kansainvälisten opiskelijoiden yksipuolistaminen heikentävät myös suomalaisopiskelijoiden maailmankuvaa ja mahdollisuuksia kotikansainvälistymiseen. Myös Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistojen opetusalan liitto ovat ilmaissut huolensa siitä, mitä kotikansainvälistymisen mahdollisuuksille tapahtuu lukukausimaksujen myötä.

Kansainväliset osaajat ja kontaktit ovat välttämättömyys Suomen vientiteollisuudelle. Tätä taustaa vasten onkin positiivista, että tällä hetkellä suurin osa kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista tulee EU-/ETA-maiden ulkopuolelta. Toteutuessaan uudistus vähentää suomalaisten kontakteja maailman kasvumarkkinoille ja näin ollen vaikeuttaa suomalaisten yritysten pääsyä Euroopan ulkopuolisille markkinoille. Suomalaiset yritykset tarvitsevat tekijöitä, jotka ymmärtävät sekä suomalaisten mielenliikkeitä että kohdemarkkinoiden kulttuuria, ja juuri tällaisia tekijöitä kansainväliset koulutusohjelmat ovat omiaan tuottamaan. Cimo:n tutkimuksen mukaan noin 50% ulkomaalaisista opiskelijoista jää töihin Suomeen valmistumisensa jälkeen, joten hyöty jo pelkästään maksettuina veroina yhteiskunnalle on jo nykyisellään merkittävä. Me allekirjoittaneet toivommekin, että hallitus keskittää energiansa lukukausimaksujen sijasta siihen, että entistä useampi kansainvälisistä koulutusohjelmista valmistuva jää Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen.

8.12.2014

Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (Tamko)

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta TTYY

TTYY huolissaan yliopiston henkilökunnan hyvinvoinnista

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) on huolissaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) henkilökunnan hyvinvoinnista. Yliopistoa ravisuttaneet laajamittaiset rakenneuudistukset ja sittemmin YT-neuvottelut ovat nakertaneet yliopiston henkilökunnan työhyvinvointia niin pahasti, että se näkyy selvästi opiskelijoidenkin arjessa. Opetushenkilökuntaa on karsittu kovalla kädellä ja niin neuvotteluiden aikana kuin niiden jälkeenkin opettajien turhautuminen on näkynyt myös opetustyössä. Opiskelijoiden suurimpana mahdollisena menetyksenä yliopistomme eniten opiskelijoiden arvostusta keränneitä opettajia on lähtenyt yliopistostamme omaehtoisesti heikentyneen työilmapiirin vuoksi.

Ylioppilaskunnan on vaikea nähdä, miten viimeaikaiset toimenpiteet kehittävät yliopiston opetusta ja sen arvostusta parempaan suuntaan. Asiasta on myös tuoretta tutkimustietoa, sillä Tekniikan Akateemiset TEK on vastikään tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan yt-neuvotteluilla on useita kauaskantoisia työilmapiiriä heikentäviä vaikutuksia (http://www.tek.fi/edunvalvonta/tutkimus-yt-neuvottelujen-seurauksista).

TTY:n strategiassa yliopistomme menestystekijöiden kulmakiviksi on valittu osaavat ihmiset ja innostava toimintaympäristö. TTYY huomauttaa, että ihmisten kyvyillä ja osaamisella ei ole mitään merkitystä ilman korkeaa työmotivaatiota, eikä innostavaa toimintaympäristöä voi rakentaa epävarmuuden pohjalle. Heikon työilmapiirin lieveilmiönä myös yliopiston brändi on kärsinyt merkittävän kolauksen, joka vaikuttaa kauaskantoisesti myös yliopistomme hakijamarkkinointiin. Hyvä työilmapiiri on merkittävä kilpailutekijä myös henkilökunnan rekrytointiprosesseissa. TTYY vaatii yliopistoa viipymättä kohdistamaan merkittäviä toimenpiteitä kaikkien yliopiston laitosten työilmapiirin edistämiseksi, niin olemassa olevien henkilöstöresurssien kuin ulkopuolisten ammattilaistenkin muodossa.

Tampereella 12.9.2014
Mikko Rahikainen, Hallituksen puheenjohtaja
Mikko Sulonen, Pääsihteeri

Lisätietoja: kopo(at)ttyy.fi

TTY, SYK ja TTYY: Lausunto Tampereen raitiotien yleissuunnitelmasta

16.5.2014

RAITITOTIEN VAIKUTUKSET TAMPEREEN KEHITYKSEEN

Suunnitteilla oleva Tampereen raitiotie avaa kaupunkiseudun mittakaavassa aivan uusia kaupunkirakenteen kehittämismahdollisuuksia. Sen linjaus tukee erinomaisella tavalla kaupungin kehittämistavoitteita ja kytkee tehokkaana ja joustavana julkisen liikenteen muotona laajat esikaupunkialueet ja eri kaupunginosissa sijaitsevat opetus- ja työpaikka-alueet tiiviimmin osaksi kaupunkirakennetta.

Raitiotie edistää myös kaupunkirakenteen kestävää kehitystä – kaupunkirakenteen ekonomisia ja ekologisia ominaisuuksia sekä sosiaalisen ympäristön laatua. Erityisesti yksityisautoilun arvioitu väheneminen keskusta-alueella parantaa monin tavoin ympäristön laatua.

Raitiotie luo mielikuvaa Tampereesta myönteisellä tavalla urbanisoituvasta kaupungista. Siten raitiotien myötä kaupunki rinnastuu muihin moderneihin eurooppalaisiin kaupunkeihin.

RAITIOTIE TTY:N MAANKÄYTÖN JA TOIMINNALLISUUDEN NÄKÖKULMASTA

Raitiotie tukee TTY:n ja sitä ympäröivien opiskelu- ja työpaikka-alueiden maankäytön ja toimintojen kehittämistä. Se parantaa oleellisesti TTY:n kampuksen saavutettavuutta ja siten palvelee erinomaisella tavalla TTY:n kampuksella työssä käyviä ja opiskelevia ihmisiä ja yrityksiä.

TTY:n kampuksella opiskelee ja työskentelee päivittäin n. 9000 ihmistä, joista suuri osa asuu eri puolilla Tamperetta. Raitiotien käyttöaste nousee päivittäisen työpaikkamatkustuksen määrän vuoksi korkeaksi

TTY:n kampuksen tulevaisuuden maankäytön suunnittelu on käynnissä. Tavoitteena on toiminnallisen ja maankäytöllisen tehokkuuden parantaminen. Maankäyttösuunnitelman eräs keskeinen tavoite on myös viereisten työpaikka- ja oppilaitosalueiden toiminnallinen ja kaupunkirakenteellinen integroiminen TTY:n kampukseen. Integroitumisen motiivina on jatkuvasti lisääntyvä yhteistyö ja vuorovaikutus alueella toimivien teknologiayritysten ja TTY:n välillä.

TTY:n kampuksen maankäytön suunnittelussa on myös keskeisenä tavoitteena vähentää yksityisautoiluun perustuvan työpaikkaliikenteen määrää. Raitiotie tukee tätä tavoitetta.

Maankäytön suunnittelun yhteydessä on kehitetty kampuksen keskeisiä ulkoalueita niiden virkistyskäytön näkökulmasta. Keskeinen puistoalue on jo nykyisellään erityisesti opiskelijoiden aktiivisessa virkistyskäytössä. Ajoneuvoliikenne kampuksen sisällä minimoidaan kehittämällä sinne suuntautuvaa liikennejärjestelyä ulkosyöttöisyysperiaatteella toimivaksi. Näin yhteisestä sisäisestä puiston ja aukioiden kokonaisuudesta on kehitetty turvallinen ja rauhallinen sosiaalisen kanssakäymisen ympäristö.

RAITIOTIEN YLEISSUUNNITELMASSA ESITETYN LINJAUKSEN ONGELMAT JA KEHITTÄMISTAVOITTEET

Lausunnon antajina näemme, että raitiotien yleissuunnitelmassa esitetty linjaus on ristiriidassa edellä mainitun tavoitteen kanssa. Siksi raitiotien suunnittelu ja TTY:n maankäytön suunnittelu on sovitettava yhteen huolellisella yhteistyöllä. Raitiotien toteutussuunnittelun yhteydessä on myös syytä etsiä sellaisia linjausvaihtoehtoja, jotka tukevat TTY:n maankäyttösuunnittelun tavoitteita.

Raitiotien tuominen kampuksen keskeiselle puistoalueelle aiheuttaa käytännön tasolla useita ongelmia. TTY:n sähkötalossa on erittäin tärinäherkkiä tutkimuslaitteistoja, joiden rahallinen arvo liikkuu miljoonissa. Laitteiden mahdollinen vaurioituminen raitiotien aiheuttaman tärinän vuoksi aiheuttaa vakavia vastuukysymyksiä, joista sopiminen saattaa olla vaikea tehtävä. Raitiotien suunnittelussa on siksi eliminoitava tärinän aiheuttamat riskit.

Raitiovaunujen aiheuttama henkilöturvallisuusriski on myös vakava vastuukysymys. Erityisesti TTY:n vastuu opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuudesta kampuksen alueella kohdentuu suoraan TTY:n hallintoon. Julkisen liikennevälineen sijoittaminen yksityiselle alueelle on em. vastuun näkökulmasta vakavan ongelman, joka täytyy ratkaista ennen lopullista linjauspäätöstä.

Koska raitiotie tulee palvelemaan TTY:n kampuksen lisäksi sitä ympäröiviä muita kampus- ja työpaikka-alueita, olisi perusteltua tarkastella alueen maankäytöllisiä mahdollisuuksia pitkän aikavälin perspektiivissä. Mitä paremmin raitiotie palvelee TTY:n, Hermian ja VTT:n alueita, sitä paremmin se myös tukee toimintojen keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa sekä alueen kehittämistä.

YHTEISTYÖ RAITIOTIEN JATKOKEHITTÄMISESSÄ

Suomen yliopistokiinteistöt Oy, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta kehittävät yhteistyössä TTY:n kampusta elinvoimaiseksi ja kehittyväksi oppimis-, tutkimus- ja yritystoimintaympäristöksi.

Maankäytöllisen ja toiminnallisen kehittämisen tasolla yhteistyö Tampereen kaupungin kanssa tarjoaa mahdollisuuden kehittää raitiotien palvelun laatua ja integroitumista kampuksen sisäiseen jalankulkuverkostoon. Erityisesti TTY:n liikenteen tutkimuskeskuksella VERNE:llä on ajantasaista kansainvälistä tietämystä ja näkemyksiä raitiotien ja muiden liikennemuotojen yhteensovittamisesta ja teknisistä ratkaisuista.

Yhteistyö TTY:n useiden tiedekuntien kanssa tarjoaa mahdollisuuksia myös raitiotien logistiikan ja teknisten ratkaisujen kehittämiselle.

Raitiotie avaa aivan uusia näköaloja paitsi TTY:n kampuksen, myös sitä ympäröivien alueiden ja koko Hervannan kaupunkimaiselle kehittämiselle osana tiivistä, tehokasta ja viihtyisää kaupunkia. Se myös auttaa kehittämään Hervannasta tieteen ja teknologisen huippuosaamisen keskittymää, jonka vaikutus Tampereen elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn kaupunkien joukossa on merkittävä.

16.5.2014

Tiina Äijälä
Hallintojohtaja
Tampereen teknillinen yliopisto

Juha Uotila
Johtaja, asiakkuudet ja kampuskehitys
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Mikko Rahikainen
Hallituksen puheenjohtaja
Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta

Tekniikan akateemisten rohkeat koulutusvisiot jäävät lukukausimaksuhourailun varjoon

AYY, OYY, TTYY, Oulun Teekkariyhdistys ry, Teekkarikomissio ja Tutti ry 8.5.2014

Tekniikan akateemiset (TEK) julkaisi tiistaina 6.5. uuden koulutuspoliittisen ohjelmansa “Parasta Suomelle”. TEK:n kannat esimerkiksi korkeakoulutukseen investoimisesta ja yliopistojen rahoituksen indikaattoreiden muokkaamisesta laatupainotteisemmaksi ovat tinkimättömiä ja todella parasta Suomelle. Koulutuspoliittisen ohjelman linjat opintotuen tukevoittamisesta, työn ja opiskeluiden yhteensovittamisesta, sekä näkemykset tukipalveluiden ja yliopistojen yhteisöllisyyden merkityksestä laadukkaalle koulutukselle ovat realistiset ja visionääriset.

Valitettavasti nämä edistykselliset ja järkevät tavoitteet sekä linjat jäävät ohjelmaan unohtuneen lukukausimaksuhourailun varjoon. Ohjelmassaan Tekniikan akateemiset esittää, että lukukausimaksuja perittäisiin kaikilta opiskelijoilta – myös suomalaisilta. Ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuilla pysäytettäisiin yliopistojemme orastava kansainvälistyminen ja tehtäisiin karhunpalvelus heikkenevästä huoltosuhteesta kärsivälle Suomelle, sillä suurin osa kansainvälisistä opiskelijoistamme työllistyy opintojensa jälkeen Suomeen. Suomalaisille opiskelijoille lukukausimaksujen takaisinmaksua TEK ajaa opintotukijärjestelmän kautta, mikä ei ole jatkuvan uudistuspaineen repimän opintotukijärjestelmän kannalta realistinen vaihtoehto.

On hämmentävää ja pöyristyttävää, että Tekniikan akateemiset haluaa räjäyttää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalan – maksuttoman koulutuksen. TEK:n 21 000 opiskelijajäsentä muodostavat lähes kolmanneksen TEK:n jäsenkunnasta. Näiden kannalta lukukausimaksujen käyttöönotto olisi radikaali heikennys, ja siksi tällaisen ehdottaminen on erittäin kyseenalaista jäsenten edunvalvontaa. Vaikka keskustelunavaukset yliopistojen rahoituspohjan laajentamisesta ovat raikkaita ja tervetulleita, osoitti viime vuosina toteutettu lukukausimaksukokeilu siihen suuntaan, etteivät lukukausimaksut ole panos-tuotos -suhteeltaan järkevä tapa rahoittaa yliopistojen toimintaa.

Allekirjoittajat näkevät, että jos Tekniikan akateemiset todella toivoo “parasta Suomelle”, tulisi sen keskittää tarmokkuutensa niiden hyvien tavoitteiden edistämiseksi, joita tiistaina julkaistusta koulutuspoliittisesta ohjelmasta löytyy, ja unohtaa järjettömistä ja hyötysuhteeltaan mitättömistä lukukausimaksuista uneksiminen.

8.5.2014

Lauri Lehtoruusu
Hallituksen puheenjohtaja
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Vili Koistinen
Hallituksen puheenjohtaja
Oulun yliopiston ylioppilaskunta

Mikko Rahikainen
Hallituksen puheenjohtaja
Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta

Milja Tuomivaara
Puheenjohtaja
Oulun Teekkariyhdistys ry

Matti Vähä-Heikkilä
Puheenjohtaja
Teekkarikomissio

Antti Greggilä
Puheenjohtaja
Tutti ry

Lisätiedot:
Elias Laitinen
Koulutuspoliittinen asiantuntija
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
050 520 9438
elias.laitinen(at)ayy.fi

Helge Jalonen
Hallituksen koulutuspoliittinen vastaava
TTYY
040 713 0075
helge.jalonen(at)ttyy.fi

TTYY:n kommentti ehdotukseen opintotukiasetuksen muuttamisesta

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) kommentoi ehdotusta valtioneuvoston asetukseksi opintotukiasetuksen muuttamisesta seuraavasti.
TTYY kiinnittää erityistä huomiota ehdotuksen neljänteen pykälään. Emme näe toivottavana pykälän neljä toisessa momentissa ehdotettua 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimusta. Vähimmäissuoritusvaatimusta perustellaan sillä, että opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistelua. TTYY kuitenkin näkee, että tällaisella 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimuksella seurantalukuvuotta kohden ei vauhditeta nopeampaa valmistumista. Päinvastoin sillä voidaan viivästyttää opintojen kokonaissuoritusaikaa, sillä opiskelija, joka saattaisi viedä opintojaan edes hieman eteenpäin, voi tämän asetuksen takia jättää opiskelematta kokonaan. On myös hyvin mahdollista, että osa opiskelijoista asetuksen myötä siirtyy toimeentulotuen asiakkaiksi.
Vaikka opintotuen edistymisen seurannassa otetaan huomioon erilaiset elämäntilanteet, voi silti olla hyvin raskasta kokea, että ei kykene täyttämään opintotukivaatimuksen normeja, jotka 20 opintopisteen vähimmäisvaatimuksen kanssa tiukentuvat. Tämä voi opiskeluun kannustamisen sijasta lannistaa ja ohjata opiskelijaa pois opintojen parista.
Osa opiskelijoista saattaa olla poissaolevia toisen lukukauden. Esimerkiksi asepalveluksen takia osa opiskelijoista aloittaa opinnot vasta keväällä, vaikka koulutus alkaisikin syyslukukaudella. Jos 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimus tulee voimaan, tulisi asetuksen neljännen pykälän kolmannen momentin sanamuodossa ottaa huomioon se, että tietyistä syistä opinnot voivat alkaa vasta kevätlukukaudella, vaikka opintopaikka onkin otettu vastaan seurantalukuvuoden syksyllä alkaneesta koulutuksesta.
20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimus tuo opintojen edistymisen seurantaan lisää käsiteltäviä opiskelijoita, joista suurella osalla on opintotukilain pykälän 5b toisen momentin mukaisia hyväksyttäviä syitä opintojen hitaaseen edistymiseen. Tämä teettää turhaa lisätyötä Kansaneläkelaitoksen työntekijöille sekä opintotukilautakunnille. Jos taas opiskelijat siirtyvät toimeentulon asiakkaiksi, tapahtuu kulunsiirtoa, eikä todellista säästöä synny.
Asetusehdotuksen pykälät kuusi ja seitsemän määräytyvät 1.8.2014 voimaan tulevan opintotukilain mukaan. TTYY pitää jo hyväksyttyä lakia ja siitä asetukseen määräytyviä opintotukikuukausien määriä ongelmallisena, sillä opintotuki myönnetään erikseen alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon, jolloin joustamisvara kandin ja maisterin tutkinnon välillä on erittäin pieni. Tämä voi johtaa tukikuukausien loppumiseen jo kandivaiheessa, mikä voi johtaa opintojen hidastumiseen ja pahimmillaan keskeytymiseen.
TTYY on myös huolissaan siitä, että edellisen kerran opintotukiasetusta on opintojen edistymisen seurannan osalta muutettu vuonna 2011, ja tuolloin voimaan tulleiden muutosten vaikutuksia ei ole vielä pystytty arvioimaan. Jatkuvat uudet säädökset rasittavat opiskelijoita ja korkeakouluja, joten toivoisimmekin, että edellisten muutosten vaikutukset katsottaisiin ennen kuin uudet säädökset edistymisen arvioinnista astuvat voimaan.

Tampereella 13.3.2014
Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta

Puheenjohtaja Mikko Rahikainen

Pääsihteeri Mikko Sulonen

Ylioppilaskunta kommentoi TOAS:n uutta maksusitoumuskäytäntöä

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) haluaa kommentoida TOAS:n vuoden alusta voimaan tullutta käytäntöä olla hyväksymättä maksusitoumusta vuokran vakuutena.
TTYY haluaa muistuttaa, että TOAS:n toiminnan tavoitteena on opiskelijan elämisen ja asumisen helpottaminen, ja 1959 perustetun Yhteiskunnallisen Korkeakoulun Opiskelijan Asuntola –Säätiön (myöhemmin TOAS) sääntöihin on kirjattu, että ”säätiön tarkoituksena on huolehtia — opiskelijoiden ja opintojaan jatkavien vuokra-asuntojen saamisesta.”
Opiskelija on usein taloudellisesti haavoittuvassa asemassa, jossa erilaiset elämäntapahtumat voivat viedä opiskelijan sosiaalitoimiston palveluja vaativaan tilanteeseen. Vuokravakuuden saaminen vakuusrahana maksusitoumuksen sijaan ei ole Tampereen sosiaalitoimiston ohjeistuksen mukaista, joten vakuuden saaminen vakuustilille maksettavana rahana on opiskelijalle hyvin hankala, eikä mitenkään varma vaihtoehto.
TTYY ymmärtää TOAS:n huolen maksusitoumusten käsittelyn vaikeudesta, mutta toivoo saavansa tarkemman selvityksen, kuinka paljon resursseja nämä käsin tehdyt käsittelyt todellisuudessa vievät. Saamiemme tietojemme mukaan maksusitoumustapauksia on ollut aikaisempina vuosina vähäinen määrä, joskin viime vuonna määrä on ollut kasvussa. TTYY ei ole tyytyväinen siihen, että päätös, joka selkeästi koskettaa opiskelijoita, tehtiin kuulematta TOAS:n hallitusta, jossa istuu myös ylioppilaskuntien edustajia.
TTYY ei myöskään pidä TOAS:n toimitusjohtajan julkisuudessa antamia lausuntoja sopivina, sillä niistä saa käsityksen, että opiskelija on TOAS:lle eriarvoisessa asemassa tilanteestaan riippuen. TTYY haluaa korostaa, että kaikkia opiskelijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti asunnonhaussa. TOAS:n perusteena asukkaaksi ottamiselle on ennen kaikkea oltava opiskelu Tampereen alueella riippumatta siitä, onko asunnonhakija sosiaalitoimiston asiakas.

19.3.2014

TTYY
Mikko Rahikainen, hallituksen puheenjohtaja
Mikko Sulonen, pääsihteeri