Ylioppilaskunnan Tampere3-lausunnon viestille tukea perustuslakivaliokunnasta

nalle_ja_yliopistolaki

Tausta: Keväällä 2017 saapui lausuntokierrokselle lakimuutos, joka määrittelee Tampere3:a ja uuden yliopiston perustamista. Laissa määritellään esimerkiksi ensimmäisen hallituksen valinta: sen sijaan, että konsistori ja kollegio hyväksyisivät ensimmäisen hallituksen, on valta annettu yliopistojen hallituksille. Esimerkiksi TTY:llä hallituksen kokoonpanosta päättää konsistori, jossa on edustettuna professorit, henkilökunta ja opiskelijat –  eli yliopistoyhteisö. Ylioppilaskunta lausuikin kriittisesti yhteisön päätösvallan kaventamisesta. Säätiön hallitus valittiin laissa kuvatulla tavalla kesäkuussa. Laki ei ole kuitenkaan vielä astunut voimaan, vaan se tullaan käsittelemään eduskunnassa tämän vuoden puolella. Nyt eduskunnan perustusvaliokunta on antanut lausuntonsa liittyen lakimuutokseen.

Perustuslakivaliokunnan kannat yhtenevät tamperelaisten ylioppilaskuntien kantojen kanssa. Perustuslakivaliokunta katsoi, että laki voi käsitellä yliopiston hallituksen valintaa, mutta se ei saa puuttua yliopistoyhteisön oikeuteen valita hallituksensa itse. Perustuslakivaliokunta onkin katsonut ongelmalliseksi ehdotuksen siitä, että yliopistojen hallitukset valitsisivat ensimmäisen hallituksen uudelle yliopistolle. Uuden yliopiston siirtymäsäännösten on kunnioitettava perustuslakia ja yliopiston itsehallintoa, ja perustuslaki on esimerkiksi säätiön sääntöihin nähden ensisijainen. Näin ollen yliopistoyhteisöä edustavan monijäsenisen hallintoelimen päätösvalta on turvattava myös ensimmäistä hallitusta valittaessa.

Tampereen yliopisto toimii julkisoikeudellisena yliopistona, ja uusi yliopisto on TTY:n tavoin säätiöyliopisto. Säätiöyliopistojen hallituksessa on ulkopuolisia jäseniä, kun taas julkisoikeudellisissa yliopistoissa hallituksessa on merkittävä enemmistö yhteisön jäseniä. Jotta päätösvaltaa ei voitaisi siirtää säätiöyliopistoissa yliopistoyhteisön jäsenien ulottumattomiin, on perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen sekä rehtorin tehtävät kuvattava tarpeeksi tarkasti laissa. Lisäksi perustuslakivaliokunta on korostanut, että myös säätiöyliopistossa yliopistoyhteisön on voitava päättää hallituksen kokoonpanosta.

Sen lisäksi, että yliopistoyhteisöllä pitäisi olla todellinen päätösvalta ensimmäistä hallitusta valittaessa, kiinnittää perustuslakivaliokunta huomiota myös hallituksen toimikausien määrittelemiseen. Ehdotetussa lakikirjauksessa määritellään, että vähintään kahden hallituksen jäsenen toimikauden on päätyttävä viimeistään vuoden 2019 loppuun ja kahden viimeistään vuoden 2020 loppuun. Perustuslakivaliokunnan mukaan nämäkin kirjaukset kaventavat yliopistoyhteisön valtaa määrittää hallituksen kokoonpano usean vuoden ajan.

Perustusvaliokunnan lisäksi asiaa käsittelee sivistysvaliokunta, joka kokoustaa asiasta tiistaina 14.11.2017. Perustusvaliokunnan mielestä sivistysvaliokunnan on selvitettävä tarkasti, voidaanko sääntelyä kehittää kokonaisuudessaan niin, että yliopistoyhteisöllä on päätäntävaltaa yliopiston ensimmäisen hallituksen valinnassa. Esimerkkinä ehdotetaan, että muodostetaan siirtymäkauden väliaikainen hallitus yhdistyvien yliopistojen hallituksista, mikäli monijäseninen hallintoelin ei valintaa voisi tehdä. Perustuslakivaliokunta katsoo, että siirtymäjärjestelyjen ajallinen kesto rajataan vain välttämättömään. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että uuden säätiöyliopiston monijäseninen hallintoelin valitsee uuden yliopiston hallituksen normaaliksi toimikaudeksi heti järjestäytymisensä jälkeen. Uuden yliopiston konsistori on esitetyn lain mukaan valittava huhtikuussa 2018.

Pääset tutustumaan perustuslakivaliokunnan lausuntoon täältä: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/PeVL_43+2017.aspx. Koonnin ylioppilaskunnan kevään lausunnosta voit lukea täältä: https://ttyy.fi/ttyy-lausui-yliopistolakimuutoksista/

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *