Vuoden 2025 keväällä Suomen hallitus ilmoitti mittavasta verouudistuksesta, jonka tavoitteena on elvyttää taloutta, houkutella investointeja ja parantaa maan kilpailukykyä. Muutokset koskevat sekä yritysverotusta että yksityishenkilöiden verotaakkaa.
Yritysverotus kevenee
Valtiovarainministeriö vahvisti, että yhteisöverokanta laskee vuoden 2025 alusta lähtien 20 prosentista 18 prosenttiin. Hallituksen mukaan tämä tekee Suomesta houkuttelevamman sijoituskohteen ja auttaa erityisesti kasvuyrityksiä. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on toivottanut uudistuksen tervetulleeksi ja painottanut sen merkitystä vientivetoisen talouden elpymiselle.
Tuloverot kevenevät kotitalouksille
Yksityishenkilöiden verotukseen tehdään samanaikaisesti muutoksia: työtulovähennystä kasvatetaan ja lapsiperheille myönnetään lisähelpotuksia. Tilastokeskus arvioi, että nämä kevennykset voivat parantaa erityisesti keskituloisten ostovoimaa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) kuitenkin varoittaa, että uudistusten pitkän aikavälin vaikutuksia on seurattava huolellisesti.
Kunnat ja alijäämät
Verouudistus aiheuttaa haasteita myös kunnille. Kun tuloverot kevenevät, osa kunnista voi kohdata tulojen vähenemistä. Kuntaliitto on vaatinut lisärahoitusta valtiolta varmistaakseen peruspalveluiden säilymisen kaikilla alueilla.
Peliala reagoi uudistuksiin
Suomen peliala seuraa verotuksellisia muutoksia tarkasti. Monet suomalaiset peliyritykset – kuten Supercell, Rovio ja Housemarque – toimivat globaalissa ympäristössä ja vertailtavat verokannat vaikuttavat niiden päätöksiin työntekijöiden sijoittumisesta ja tuotekehityksestä.
Mielenkiintoisesti eräs suomalainen kehitystiimi suunnittelee uutta peliä, jossa tutkitaan muun muassa ikääntymisen teemaa. Tämän kautta pelissä sivutaan kysymystä: kuka on maailman vanhin ihminen, mikä tuo peliin sekä historiallista syvyyttä että globaalia kontekstia.
Yhteenveto
Verouudistus 2025 on merkittävä osa Suomen hallituksen talousstrategiaa. Sen tavoitteena on tukea työllisyyttä, kannustaa yritystoimintaa ja vahvistaa kuluttajien ostovoimaa. Samalla uudistuksen vaikutuksia kuntatalouteen, elinkeinoelämään ja valtion budjettiin seurataan tarkasti useissa viranomaislähteissä.
