TTYY katsoo, että Tampereen korkeakoulusäätiön hallitusta valittaessa on punnittava rohkeasti erilaisia vaihtoehtoja

Säätiölain mukaisesti säätiön seitsenhenkinen hallitus on valittava kolmen kuukauden sisällä säätiön perustamisajankohdasta. Tampereen korkeakoulusäätiö on perustettu 20. huhtikuuta 2017, mikä tarkoittaa uuden säätiön hallituksen valitsemista viimeistään heinäkuussa. Ensimmäisen hallituksen valintaa valmistelemaan on valittu nimityskomitea, jossa toimii yksi edustaja kustakin tamperelaisesta korkeakoulusta sekä kolme säätiön perustajien nimittämää henkilöä. Nimityskomitea tulee valmistelemaan esityksen hallituksen valinnasta nykyisten yliopistojen hallituksille, jotka voimaanpanolakiehdotuksen mukaisesti vahvistaisivat ensimmäisen säätiön hallituksen kokoonpanon.

Nykyisissä säätiömallisissa yliopistoissa on yliopiston strategiasta ja taloudesta vastaava, ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva hallitus. Säätiöyliopistossa toimii erillinen akateeminen hallitus, TTY:llä konsistori, jossa on edustettuna yliopistoyhteisön mukaiset ryhmät: professorit, muu yliopiston henkilökunta sekä opiskelijat. Kuitenkin säätiön ensimmäisellä hallituksella on merkittävä rooli myös uuden yliopiston akateemisten asioiden valmistelussa, esimerkiksi johtosääntötyön osalta.

Perustuslakivaliokunta argumentoi vuonna 2009 säätiöyliopistoja perustettaessa seuraavasti: ”Jotta lakiehdotus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, tulee myös hallituksen kokoonpanosta ja valinnasta säätää tavalla, joka asiallisesti turvaa yliopiston itsehallinnon myös silloin, kun se toimii säätiön muodossa. Tämä edellyttää sitä, että kaikkien yliopistoon kuuluvien, uuden yliopistolain 15 §:n 2 momentissa mainittujen ryhmien jäsenet ovat kelpoisia hallituksen jäseniksi ja että hallituksen kokoonpano määräytyy yliopistoyhteisön itsensä päätöksin ja vastaavia periaatteita noudattaen kuin julkisoikeudellisissa yliopistoissa.” Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, ettei yliopistoyhteisön suoraa rajaamista säätiöyliopiston hallituksen ulkopuolelle tule tehdä, vaan myös yhteisön jäsenet ovat kelpoisia hallituksen jäseniksi. Ylioppilaskunta näkee, ettei opiskelijaedustajan mahdollisuutta uudessa hallituksessa tule sivuuttaa, vaan yhteisön edustajan tai edustajien nimittämistä hallitukseen on tarkasteltava realistisena mahdollisuutena. Yhteisön edustaja ei edustaisikaan hallituksessa minkään taustaorganisaation näkemyksiä, vaan olisi hallituksessa avaamassa uuden yliopiston rakentamisen kannalta relevantteja näkökulmia. Keskustelun onkin oltava avointa ja vaihtoehtoja on tutkittava ennakkoluulottomasti.

Erityisesti ennen monijäsenisen toimielimen valitsemista säätiön hallituksella on suuri valta määritellä yliopiston rakennetta myös koulutukseen ja tutkimukseen liittyvissä asioissa. Ylioppilaskunta näkee, että uuden hallituksen on kokonaisuutena edustettava laajasti tulevan monitieteellisen yliopiston eri alojen osaamista. Ensimmäisen hallituksen toiminnassa tulee korostua sekä operatiivisuus että strategisuus, ja hallituksen jäsenillä tuleekin olla riittävästi kokemusta akateemisesta johtamisesta sekä muutosjohtamisesta. Hallituksen jäsenillä tulisi olla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä, erityisesti puheenjohtajalla. Hallituksessa tulee olla myös kokemusta korkeakouluopetuksen ennakkoluulottomasta kehittämisestä ja pedagogisesta johtamisesta sekä osaamista kansainväliseltä yliopistokentältä. Näitä tarvitaan, jotta tulevasta yliopistosta ei tulisi vain kokoelma vanhoista osista vaan aidosti uudenlainen kokonaisuus, jossa uskalletaan asettaa tavoitteet kansainväliselle kärkitasolle myös opetuksen suhteen. Erityisen tärkeää on, että hallituksen jäsenillä on riittävästi aikaa varattavaksi hallitustyöskentelyyn sekä motivaatiota ja rohkeutta rakentaa uusi yliopisto suomalaiseen korkeakoulukenttään.

 ttyy_logo_musta_tekstilla