Tampere3-laki etenee eduskunnassa

Ylioppilaskunta lausui keväällä yliopistolain muutoksista, jotka koskevat Tampere3:a. Nyt asia etenee eduskunnassa, ja viime viikolla käytiin lähetekeskustelu eduskunnan täysistunnossa. Alkuperäistä esitystä lakimuutoksista on päivitetty annettujen lausuntojen pohjalta, ja seuraavaksi lakiesitys etenee sivistysvaliokuntaan.

Kirjaukset uuden ylioppilaskunnan järjestäytymisestä muuttuivat positiiviseen suuntaan. Ylioppilaskuntien ensimmäisten yhteisten edustajistovaalien ajankohdan takaraja on muutettu maaliskuusta syyskuuhun 2018. Lisäksi TTYY ja Tamy esittivät, että yhdistymisen tulisi tapahtua ylioppilaskuntien yhteisten sopimusten ehdoilla. Lakiesitykseen onkin nyt kirjattu, että ensimmäinen edustajisto on 49-henkinen, mikäli ylioppilaskunnat eivät ole muuta sopineet.

Lisäksi ylioppilaskunta lausui, että uuden monijäsenisen toimielimen (vrt. TTY:n konsistori) tulisi aloittaa toimintansa viimeistään huhtikuussa 2018. Tällainen lisäys lakiesitykseen onkin tullut: ”Uusi monijäseninen toimielin on valittava siten, että se voi aloittaa toimintansa viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2018.” Monijäseninen toimielin vastaa säätiöyliopistossa akateemisista asioista, ja kyseinen toimielin koostuu sisäistä jäsenistä – professoreista, muusta henkilökunnasta ja opiskelijoista. Näin ollen onkin hienoa, että säätiön hallituksen rinnalle saadaan varhaisessa vaiheessa akateemisiin asioihin pureutuva monijäseninen toimielin.

Suurimmaksi epäilyn aiheeksi lausunnoissa kulminoitui uuden hallituksen valinta, mihin myös TTYY suhtautui varauksella. Opiskelijoiden ja ammattiyhdistysten enemmistö esitti, että yliopistoyhteisön tulisi valita ensimmäinen hallitus uudelle yliopistolle. Tällaista muutosta ei kuitenkaan ehdoteta toteutettavaksi. Lakiesityksessä onkin kirjaus, että Tampereen uuden yliopiston ensimmäisen hallituksen valitsevat yliopistojen nykyiset hallitukset. Perusteluna tälle menettelytavalle on käytetty Aalto-yliopiston hallituksen valintatapaa, jossa vanhat hallitukset vahvistivat uudelle yliopistolle ensimmäisen hallituksen. Vaikka tilanne päältäpäin katsottuna onkin samankaltainen, oli silloisissa hallituksissa vahva enemmistö yliopiston sisäisiä jäseniä. Näin ollen yhteisön jäsenet valitsivat ensimmäisen hallituksen Aalto-yliopistolle.

Lakiehdotuksen perusteluosan mukaan tällaisella hallituksen valintamenettelyllä ”turvataan uuden yliopistokokonaisuuden toteutuminen ja sujuva siirtyminen uuteen yliopistoon.” Mielenkiintoisin sanakäänne lienee kuitenkin seuraava virke: ” Yliopistoyhteisön välittömän vaikuttamismahdollisuuden rajoitukset ovat tarpeellisia ja oikeasuhtaisia, ja ne edistävät korkeakoulukokonaisuuden muodostumista ja korkeakouluyhteisön etua.” Yliopistoyhteisön vallan rajaaminen koetaan perustelluksi, jotta prosessi saadaan vietyä jouhevasti maaliin. Kuitenkin perusteltua olisi nimenomaan vastavuoroinen luottamus, ja luottamuksen osoittaminen yliopistoyhteisöä kohtaan olisi kriittistä hankkeen pitkän aikavälin onnistumisen kannalta.

Tampere3:n lisäksi lakimuutoksia tehdään opetusyhteistyöhön sekä koulutuksen siirtoon. Lain vahvistuessa korkeakoulut voisivat hankkia osan koulutuksesta toiselta korkeakoululta, jolloin niiden itsensä ei tarvitsisi järjestää kyseistä koulutusta opiskelijoilleen. Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulu ja Tampereen kaupunki esittivät lausunnoissaan, että myös yhteistyö ulkomaalaisten korkeakoulujen kanssa oikeuttaisi omasta opetuksesta luopumiseen. Lisäksi esitettiin, että yliopistot voisivat hankkia opetusta ammattikorkeakouluilta vain kandidaatintutkintojen osalta. Edellä mainittuja ehdotuksia ei kuitenkaan esitetä toteutettaviksi.

TTYY lausui, että opiskelijalle tulisi antaa hyvä käsitys esimerkiksi opiskelupaikoistaan jo ennen koulutukseen hakeutumista. Perusteluosuuteen onkin nyt kirjattu, että yliopiston tulisi taata opiskelijoiden ja opiskelijoiksi hakeutuvien oikeutettujen odotusten suojaaminen. Oikeutetut odotukset liittyisivät esimerkiksi tutkinnon ja opetuksen sisältöön, sijaintipaikkaan sekä opetuskieleen. Perusteluosuuteen on kirjattu: ”Yliopiston tulisi laatia tutkintosääntönsä, opetussuunnitelmansa ja opiskelijarekrytoinnissa käytettävä materiaalinsa siten, että jo opiskelijoiksi hakeutuvilla olisi tosiasiallinen mahdollisuus saada selkeä ja riittävä kuva tulevan tutkintonsa sisällöstä ja opetuksen keskeisistä toteutustavoista.”

Koulutuksen siirto tarkoittaa sitä, että korkeakoulun lakkauttaessa koulutusohjelmansa, se voisi sopia opiskelijoiden siirtymisestä toiseen korkeakouluun suorittamaan tutkintonsa loppuun. Siirtymäajaksi on määritelty kolme vuotta, eli koulutuksen lakkauttavan yliopiston tulisi taata opiskelijoille mahdollisuus jäädä suorittamaan tutkintoaan vielä kolmeksi vuodeksi. Kuitenkaan lakia ei tulkittaisi niin, etteikö yliopisto voisi päättää tarjota kolmea vuotta pidempääkin siirtymäaikaa opiskelijoilleen. Toisaalta opiskelija voisi vapaaehtoisesti siirtyä jo aiemmin toiseen korkeakouluun, mikäli yliopistot sen pystyvät mahdollistamaan.

Eduskunnan täysistunto päätti lähettää asian sivistysvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto. Hallituksen esitys on luettavissa kokonaisuudessaan eduskunnan verkkosivuilta: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_73+2017.aspx