Teekkarin pieni tapaopas

TTKY:n 30-vuotisjuhlien alla laadittu tapaopas on tarkoituksella pieni. Tällä pyritään siihen, että kaikki tulisivat oppaan lukeneeksi ja huomioisivat seikat joita oppaassa mainitaan, koska mukaan on otettu vain tärkeimpiä seikkoja. Tämä opas koskee pääosiltaan Tampereen teekkarien piirissä vallalla olevia tapoja, muualla saatetaan toimia joissakin tilanteissa toisin. Pukeutumisohjeet ovat kuitenkin voimassa kaikissa juhlatilaisuuksissa. Toivottavasti oppaasta löytyy vastauksia ennen juhlia tai juhlissa askarruttaviin yksityiskohtiin.

Oppaasta on siis joitakin keskeisimpiä asioita liittyen akateemisiin juhlapäivällisiin, illallisiin, ja myös muihin iltajuhliin. Toivottavasti oppaasta löydätte vastauksia kysymyksiinne. Lisätietoa on saatavilla muun muassa lähdeluettelossa mainituista teoksista, jotka ovat tarkoituksella isompia ja siten kattavampia teoksia.

Hervannassa 15.9.2002, Tekn. yo Jarkko Kailanto

Yleistä käytöstavoista

Akateemiset vuosijuhlat, kuten muutkin hienot juhlaillalliset ovat vuoden kohokohta, ja tunnelmaan virittäytyminen aloitetaan jo hyvissä ajoin. Naiset aloittavat valmistautumisen kampaajalla, ja miehet taistelevat frakin ylleen. Erityisesti hienoihin juhliin kuuluu perinteiden, etiketin ja hyvien tapojen noudattaminen, joita silmällä pitäen on hyvä kerrata muutamia asioita.

Juhliin on syytä saapua ajoissa. Jos saliin tulee myöhässä, on tarkistettava, että ei häiritse puhetta tai muuta meneillään olevaa tapahtumaa, ja mentävä sopivan tilanteen tullen huomaamatta paikoilleen.

Pöydässä esittäydytään naapureille, tai pöydän ollessa pieni (alle 10 henkeä) kaikille pöytäseurueen jäsenille, heti pöytään saapuessa tai viimeistään kun on istuuduttu.

Kun joku pitää puhetta, ollaan hiljaa vaikka puhe kestäisi kauan ja/tai olisi tylsä. Vettä voi siemaista janon iskiessä, mutta muu syöminen ja juominen pitää keskeyttää. Myöskään pöydästä ei ole sopivaa liikkua puheen aikana, tai kulkea saliin tai salista.

Salista ei ole muutenkaan tarpeen poistua ennen pääruokaa. Ylimääräistä liikkumista on vältettävä, koska jos sitä tapahtuu paljon, aiheutuu turhaa hälinää, mikä taas suotta haittaa juhlan tunnelmaa.

Alkoholijuomia on epäkohteliasta tyrkyttää sellaisille henkilöille, jotka ovat jo kieltäytyneet niistä. Ihmisillä voi olla omat syynsä olla juomatta, ja syytä ei edes tarvita siihen, että kieltäytyy jostakin juomakierroksesta.

Lautasliinasta taitellut ”konjakkikorvat” sekä muut tempaukset eivät välttämättä kuulu hienoimpiin akateemisiin iltajuhliin, eivätkä missään tapauksessa ainakaan liian aikaisessa vaiheessa, kun puheet tai ruokailu ovat vielä kesken.

Jos juhlassa on laulunjohtaja, pitäisi hänelle ilmoittaa laulut, joita haluaisi laulettavan, ja laulunjohtaja johtaa ne sitten koko juhlaväelle. Sitseillä voidaan laulaa pöytäkunnittainkin, mutta akateemisissa juhlissa joissa väkeä on paljon, pitäisi laulaa yhdessä, ettei laulaminen kuullosta pelkältä sieltä täältä kantautuvalta mölinältä.

Seremoniamestarin ohjeita on noudatettava, mitä tulee juomien tilaamiseen, liikkumiseen, tupakointiin ynnä muihin käytännön asioihin. Hänen puoleensa voi myös kääntyä kaikissa epäselvissä asioissa, jos seremoniamestarilla ei ole antaa vastausta, hän ainakin tietää, kenen puoleen kulloisessakin ongelmassa pitää kääntyä.

Herrasmiehet

Miehiä koskee, ilmeisesti historiallisista syistä, paljon suurempi määrä erilaisia käyttäytymissääntöjä kuin naisia. Arkielämässä nämä voivat aina välillä päästä unohtumaan, mutta juhlapäivällisille kaikki pienimmätkin niksit on syytä palauttaa mieleen.

Naisen on normaalia vaikeampi liikkua suuressa iltapuvussaan. On siis syytä edetä hieman normaalia rauhallisemmin, ja välttää paikkoja, joihin seuralainen ei pukuineen mahdu. Muutenkin säntäily on juhlissa tarpeetonta.

Oven avaaminen daamille kuuluu kohteliaan herrasmiehen perusvelvollisuuksiin. Samoin autoon istuessa vielä huolehtiminen siitä, että koko puku on sisällä ennen oven sulkemista.

Takin voi auttaa pois daamin päältä, sekä huolehtia ulkovaatteet sekä muut tarvikkeet narikkaan. Nainen voi myös tarvita apua kenkien vaihdossa ja muissa mahdollisissa ulkovaatteista juhlavaatteisiin vaihtamiseen liittyvissä seikoissa.

Pöytäpaikat tarkastetaan joko seinäkartasta, tai hovimestarin ja hänen avustajiensa hallussa olevista listoista. Kun pöydän sijainti on miehellä selvillä, saatetaan nainen paikalleen.

Portaissa naiselle tarjotaan käsivarsi, ja pöydässä autetaan oikealla puolella istuvaa naishenkilöä istumaan ja nousemaan. Tarvittaessa autetaan myös muita pöydän daameja, jos muuta apua ei ole paikalla. Tuolin auttaminen kuuluu tehdä reilusti seisomaan nousten.

Parilla taskussa olevalla hakaneulalla voi helposti pelastaa daamin, ja samalla itsensä, illan, jos hajonnut puku saadaan niiden avulla pelastettua.

Naiset

Naisten tehtävänä on yksinkertaisesti antaa miehille mahdollisuus olla kohteliaita, eikä sännätä heti avaamaan itse ovia jos kavaljeeri jostakin, mahdollisesti hyvästä syystä ei aivan heti huomaa reagoida tilanteeseen. Kiittäminen ja hymyileminen motivoivat jatkamaan hyvien tapojen tiellä.

Pukeutuminen

Frakki

Frakkia käytetään promootioissa, häissä, suurilla päivällisillä ja tasavallan presidentin itsenäisyyspäiväjuhlissa. Frakki voidaan korvata mustalla puvulla, mutta ei smokilla. Myös kansallispuku, sotilaspuku tai papin puku voi korvata frakin esim. linnan juhlissa. Takin kauluskäänteet ovat silkkiset ja housuissa on silkkisivunauhat. Liivin tulee näkyä edessä 1-2 cm takin alta.

Paita

Valkoinen frakkipaita. Helmiäisnapit edessä, kalvosinnapit kultaa.

Liivi

Valkoinen frakkiliivi. Akateemisissa tilaisuuksissa musta (klo 18 jälkeen valkoinen).

Solmio, solmuke

Valkoinen solmuke (itsesidottava).

Taskuliina

Valkoinen, silkkinen, joka taitettu kapeaksi viiruksi. Ei käytetä kunniamerkkien kanssa.

Sukat

Mustat, pitkävartiset.

Kengät

Mustat, kiiltonahkaiset.

Kaulahuivi

Valkoinen, silkkiä.

Päällystakki

Musta, tumman- sininen tai -harmaa takki. Vaihtoehtona musta viitta, jossa valkoinen vuori.

Hattu

Silinteri

Käsineet

Valkoiset

Kunniamerkit

Käytetään niihin sopivissa tilaisuuksissa. Ei käytetä rannekelloa.

 

Tumma puku

Tumma puku käy kaikkiin tilaisuuksiin kellonajasta riippumatta, mutta tumma puku ei korvaa frakkia. Käsite tumma puku tarkoittaa tumman harmaata, tumman sinistä tai mustaa pukua. Kangas voi olla hillitysti raidallinen, mutta ei liituraitaa.

Paita

Valkoinen juhlapaita. Kaksinkertaiset kalvosimet mahdolliset.

Liivi

Samaa kangasta kuin takki (tai hillitty puvun väriin sopiva).

Solmio, solmuke

Hillitty, juhlava solmio. Hautajaisissa musta.

Taskuliina

Valkoinen

Sukat

Mustat tai tumman puvun mukaan. Hautajaisissa mustat.

Kengät

Mustat.

Kaulahuivi

Yksivärinen tai hillitysti kuvioitu. Hautajaisissa valkoinen.

Päällystakki

Musta, tumman- sininen tai -harmaa ulsteri tai trenchcoat.

Hattu

Musta, tumman- sininen tai -harmaa huopahattu.

Käsineet

Mustat tai harmaat. Hautajaisissa aina mustat.

Kunniamerkit

Käytetään niihin sopivissa tilaisuuksissa.

 

Juhlapuku, naiset

Kutsukortissa lukee frakki tai juhlapuku.

Puku

Täyspitkä juhlavasta materiaalista valmistettu. Puku voi olla avonainen tai olkaimeton, mutta tällöin hartiat tulee peittää esim. pukuun sointuvalla huivilla. Akateemisissa päiväjuhlissa pitkähihainen, ei avokaulainen.

Kengät

Sirot, avonaiset juhlakengät. Voivat olla juhlapuvun väriin soinnutettua materiaalia.

Sukat

Juhlasukat.

Laukku

Siro, pienikokoinen ja hihnaton. Kenkien kanssa saman sävyinen tai samaa materiaalia.

Käsineet

Pitkät, kyynärpään yli ulottuvat. Jos puku pitkähihainen, käsineet ovat ranteen peittävät. Akateemisissa päivätilaisuuksissa mustat.

Korut

Juhlavat arvokorut, strassi- tai lasikorut. Tiara tai diadeemi mahdollisia.

Hattu

Ei käytetä yleensä.

Päällysvaatteet

Turkki, juhlava takki, stoola, juhlaviitta.

Ei käytetä rannekelloa, ellei se ole korukello. Kunniamerkit alkuperäisessä koossa.

Iltapuku

Kutsukortissa lukee smokki tai tumma puku.

Puku

Juhlavasta materiaalista valmistettu yksimittainen tai kaksi osainen täyspitkä, nilkkapituinen tai polvipituinen puku tai juhlava housupuku.

Kengät

Sirokorkoiset avokkaat tai juhlasandaalit.

Sukat

Juhlasukat asun värin mukaisesti. Smokkijuhlissa tilaisuuden luonteen ja asun mukaisesti hopealle tai kullalle välkehtivät tai muuten hillitysti koristellut.

Laukku

Siro pieni kirjekuorimallinen.

Käsineet

Käytetään nykyisin harvemmin. Voivat olla puolipitkät tai lyhyet.

Korut

Arvokorut, fantasiakorut kuten strassi- ja lasikorut.

Hattu

Ei käytetä yleensä. Voi olla asukokonaisuuteen kuuluva sisäkäyttöön tarkoitettu päähine tai hattu.

Päällysvaatteet

Turkki, turkisjakku, juhlava takki, viitta.

Yleensä ei käytetä kunniamerkkejä. Seurailee muotivirtauksia juhlapukua herkemmin.

Hansikkaat tuottavat monesti ongelmia. Sormukset jätetään hansikkaiden alle, mutta rannekorut ja korukellot hansikkaiden päälle. Hansikkaat kädessä ei kuitenkaan missään tapauksessa ruokailla, joten ne on riisuttava vaikka se olisikin hieman hankalaa.

Laukkua ei pidetä mukana tanssiessa. Myöskään laukkua ei saisi laskea pöydälle ruokailun aikana, jolloin sille on keksittävä muu säilytyspaikka.

Vuosijuhlien kulku

Tapahtumat ovat tässä lueteltu melko yleisesti noudatetussa järjestyksessä, joskus joitain pieniä muutoksia tehdään.

Lipun ja kunniavieraiden saapuminen
Ensimmäisenä saliin saapuu juhlien järjestäjän lippu. Tätä odotetaan seisaaltaan. Myös kunniavieraat otetaan joissain tapauksissa vastaan seisoen. Tällöin lipun saapumisen jälkeen on turha istua välissä, vaan voidaan odottaa seremoniamestarin merkkiä. TTY:llä on yleensä kunnioitettu näin vain rehtoria, joka ei ole ainoa mahdollinen tapa. Yleisö pidetään selvillä tilanteesta seremoniamestarin ilmoituksin, joskus saliin voidaan tuoda muitakin lippuja, tai esitellä useampia kunniavieraita. Jos mitään ohjeita ei tule, pitää yrittää vain seurata muiden esimerkkiä, koska vähintäänkin juhlan järjestäjä tietää mitä on tulossa ja miten toimia.

Alkumalja ja -tervehdys
Alkumalja tarjoillaan juhlasaliin tultaessa. Tervetuliaissanat lausuu yleensä juhlien järjestävän tahon puheenjohtaja tai muu korkeassa asemassa oleva henkilö. Tämän jälkeen kohotetaan yhdessä malja, eli kuohuviiniä/samppanjaa ei pidä siemailla kokonaan janoonsa juhlien alkua odotellessa. Tätä varten on pöydissä kunnon kannulliset vettä, ja sitä saa tarjoilijoilta lisää tarvittaessa. Veden juomista ei pidä väheksyä myöskään juhlan kestäessä, koska muutoin kohtuullisen runsas juomatarjonta saattaa yllättää pahaa aavistamattoman juhlijan.

Alkuruoka ja snapsi
Ennen alkuruokaa nautitaan alkusnapsi, tämä ei kuitenkaan kuulu välttämättä illallisen kaavaan. Akateemisissa juhlatilaisuuksissa on tapana saatella snapsi matkaan laululla, joka on tapana laulaa laulunjohtajan tai alkusanojen lausujan johdolla yhdessä. Seuraavaksi alkaa illallisen ruokapuoli kylmällä alkuruoalla joka on joko katettuna valmiiksi pöytään, tai sitten tarjoillaan alkumaljojen jälkeen. Syöminen aloitetaan pöytäseurueen kanssa yhtäaikaa, tästä säännöstä poiketaan vain lämpimien ruokien ollessa kyseessä, joissakin erityistilanteissa.

Pääruoka
Juhlaillallisen pääosa, eli lämmin ruoka. Juuri lämpimän ruoan kanssa on käytössä erilaisia tapoja siitä, koska on soveliasta aloittaa syöminen. Kohteliasta on odottaa ainakin omaa seuralaista ja lähimpiä vierustovereita. On myös hyvä saada lupa aloittamiseen niiltä pöytäseurueen jäseniltä, joille lämmintä ruokaa ei ole vielä tarjoiltu. Pääsääntönä voisi olla, että yli kymmenen kengen pöydässä voi osa jo aloittaa syömisen jos muiden ruoka vielä viipyy, tällöin tietysti sopien asiasta tahdikkaasti muun pöytäseurueen kanssa. Myös ruokaa saamaton puoli voi hyvin antaa luvan muille jo aloittaa, samoin jos yhdellä henkilöllä jostakin syystä on hankaluuksia saada annostaan.

Juhlapuhe
Juhlapuhujaksi voidaan olla kutsuttu vaikkapa joku korkeammassa asemassa yliopistomaailmassa tai liike-elämässä toimiva arvostettu henkilö. Puheenaiheet vaihtelevat historiasta nykypäivään, tyyli humoristisesta paatokseen ja aihealue omasta alasta korkeampiin sfääreihin. Juhlapuhe on tietyllä tapaa juhlan pääkohta, eli on erittäin tärkeää ja kohteliasta pitää huoli että on paikalla juhlapuheen alkaessa, tästä voi huolehtia seuraamalla pöytiin jaettua käsiohjelmaa. Vaikka puhe olisi omasta mielestä pitkä ja tylsä, mitä puhujat useimmiten kyllä yrittävät välttää, pitää istua hiljaa, ja keskeyttää syöminen ja juominen puheen ajaksi.

Puhe Naiselle
Puheen Naiselle voi pitää kuka tahansa sukkelasanainen mieshenkilö. Puhe on monesti humoristinen, mutta kuitenkin naisia imarteleva. Pieni piikikkyyskin on melko tyypillistä. Puheen jälkeen miehet siirtyvät daamiensa viereen korkeaan polviasentoon, ja laulavat heille esimerkiksi ”Niin minä neitonen sinulle laulan” ja ojentavat ruusun. Miesten on syytä muistaa katsoa seuralaistaan silmiin! Tämä on ehkä juhlan tunnelmallisin kohta.

Jälkiruoka ja kahvi avéc
Kun pääruokaa on saatu hiukan sulateltua puheiden aikana, seuraa jälkiruoka. Tämän jälkeen nautitaan vielä kahvi konjakin kera, jonka (konjakin) voi halutessaan vaihtaa likööriin. Ainakin ruotsinkielisissä akateemisissa juhlatilaisuuksissa tarjotaan monesti tässä kohtaa punssia.

Tervehdykset
Nykyään on vakiintunut tapa, että tervehdykset ja erilaiset muistamiset lahjoin suoritetaan jo cocktail- tai erillisessä muistamistilaisuudessa, ennen varsinaista pääjuhlaa. Jotkut tahot haluavat kuitenkin luovuttaa lahjansa pääjuhlassa, tai lausua muistamispuheensa tai tervehdyksensä julkisesti.

Tanssi
Akateemiseen iltajuhlaan kuuluu osana tanssi. Tanssit ovat tavallisesti valssia, tangoa sekä muita perustansseja, vanhoja tansseja ei ole Tampereella harrastettu, sen sijaan Otaniemessä ainakin suuremmissa iltajuhlissa tanssitaan perinteiset cicapot ja pas-de-quatre’t. Tanssi jatkuu normaalisti aterioinnin ja tervehdysten loputtua aina siihen asti, kun on aika siirtyä jatkoille. Teekkareiden juhlissa tanssi luonnollisesti keskeytyy keskiyöllä teekkarihymnin ajaksi.

Istumajärjestys

Istumajärjestys vaihtelee hieman juhlasta riippuen, mutta Tampereella on teekkarien iltajuhlissa käytetty poikkeuksetta asettelua, jossa toistensa seuralaiset istuvat pöydässä vastakkain. Toinen mahdollinen plaseeraus on seuralaisten sijoittaminen vierekkäin, joka on Ruotsissa ja ruotsinkielisten juhlissa vallalla oleva tapa. Joskus taas parit, tai vain avioparit, sijoitetaan samaan pöytään mutta etäälle toisistaan, mistä lie tällainen tapa saanut alkunsa. Istumajärjestyksestä ei kuitenkaan juhlijan tarvitse kantaa suuremmin huolta, koska siitä on huolehdittu jo juhlan järjestäjän toimesta. On kuitenkin hyvä tietää jo pöytäjärjestyksen perusteella, kuka pöytäseurueessa on saapunut kenenkin kanssa, se voi myös helpottaa ihmisten muistamisessa.

Lähteet

Niina Rajakangas & Jarkko Kailanto: Tampereen teekkarien tapaan, TTKY 1998
Tiina Metso: Tavoistaan teekkari tunnetaan, TKY 2001
Tiina Metso: Tapaillaan, Yliopistopaino 1998

TTYY:n merkki- ja lippuohjesääntö