Marraskuun Kupillinen Kopoa: Tampere3 ja koulutus

Kupillinen kopoa juliste_painoon3

Marraskuun Kupillisessa pureuduttiin Tampere3:een ja erityisesti koulutukseen liittyviin näkökohtiin. Ylioppilaskunta on koostanut yhdessä Tamyn sekä Tamkon kanssa näkemyksiä koulutuksen visioon liittyen, ja näitä kantoja esiteltiin myös koulutuksen valmisteluryhmän kokouksessa marraskuun alussa.

Osaamisperustaisuudesta on puhuttu tänä vuonna paljon, ja uudessakin korkeakoulussa osaamisen tulee olla keskiössä. Tutkinto ei olekaan kasa suoritettuja kursseja, vaan se tuottaa erilaisia osaamisia, jotka opiskelijan tulee osata myös sanallistaa. Lisäksi sillä ei tulisi olla merkitystä, missä osaamisensa on hankkinut – esimerkiksi aiemmassa koulutuksessa tai työssä hankittu osaaminen tulee tunnustaa osana tutkintoa.

Ilmiölähtöisyydestä voidaan saada rajoja rikkovia poikkitieteellisiä tutkinto-ohjelmia tai vähintään projekteja, jotka tuovat eri alan opiskelijoita saman ongelman pariin. Tässä ajatuksena on myös tuoda yhteen jo opiskeluaikana ne osaajat, jotka tulevat työelämässäkin verkottumaan toisiinsa. Yliopistokoulutuksen tulisi lisäksi ottaa osaa nykyajan haasteiden ja ongelmien ratkomiseen.

Opintojenohjauksen tulee olla monialayliopistossa entistäkin laadukkaampaa, jotta opiskelija osaa valita tutkintoonsa mielekkäät kokonaisuudet myös tulevaa työuraa ajatellen. Uudessa korkeakoulussa tarvitaan sekä ”Avaimet käteen” -tutkintoja että mahdollisuuksia opiskelijan rakentaa mielekäs tutkinto itselleen. Tutkintojen sisään on rakennettava paikka mielekkäälle sivuaineelle tai vapaasti valittaville opinnoille.

Kansainvälisyyden tulee läpileikata tutkinto esimerkiksi vieraiden kielten opetuksen suhteen. Lisäksi jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus kansainvälistyä joko vaihto-opiskelun, ulkomaanharjoittelun tai kotikansainvälistymisen kautta.

Lisäksi kampuksen tiloineen tulee tarjota opiskelijalle erinomaiset puitteet opiskella. Kampusten tulisi olla käytettävissä vuorokauden ympäri jokaisena päivänä. Laadukkaiden oppimisympäristöjen ja sähköisten järjestelmien, kuten luentotallenteiden ja sähköisten tenttien, tulee olla arkipäivää uudessa korkeakoulussamme.

Minkälaisista asioista keskustelimme alustuksen jälkeen?

  1. Pelaavatko sähköiset järjestelmät yhteen?
  • Sähköiset järjestelmät tullaan yhdistämään vasta muutaman vuoden päästä, siihen asti TTY:n ja TaY:n opiskelijat käyttävät omia järjestelmiään.
  1. Mikä on TAMK:n rooli?
  • TAMK tulee osaksi konsernia, mutta toistaiseksi erillinen lainsäädäntö pitää TAMK:n erillään yliopistosta rakenteellisesti – sillä tulee olemaan oma rehtorinsa sekä hallituksensa. Kuitenkin yhdessä Tampere3-voimaanpanolain kanssa eduskunnassa etenee laki, joka kasvattaa korkeakoulujen mahdollisuutta tehdä koulutukseen liittyvää yhteistyötä. Jatkossa korkeakoulut voivat ostaa toisiltaan enintään puolet koulutuksesta.
  1. Onko säätiöllä tai henkilökunnalla aikaa tehdä yhdistymistä?
  • Tähän mennessä suurin osa Tampere3:n parissa työskentelevistä ihmisitä on tamperelaisten korkeakoulujen nykyisiä työntekijöitä. Tämä on tarkoittanut tehtävien uudelleen järjestelyä ja vastuunjakoa esimerkiksi lähikollegoille. Ylioppilaskunta on ollut huolissaan resurssien riittävyydestä sekä henkilökunnan työhyvinvoinnista.
  1. Opintopistemäärä/kurssi – helpotetaanko meidän tutkintojamme?
  • Yksi keskeinen teekkarin huoli koskee tutkintojen arvoa – prosessi ei saa tarkoittaa sitä, että Tampereelta valmistuvan diplomi-insinöörin tai arkkitehdin arvostus laskee.
  1. Miten ilmiöpohjaisuutta toteutetaan käytännössä – pitkäjänteiset tutkinto-ohjelmat vai trendit? Näkyvätkö ilmiöt vain opiskelijaprojekteissa vai myös yliopiston rakenteessa?
  • Helpointa ilmiölähtöisyyttä on toteuttaa eri alojen opiskelijoiden yhteisinä projekteina. Kuitenkin yliopiston rakenteeseen liittyvässä keskustelussa on pohdittu myös horisontaalisia, tiedekuntia läpileikkaavia teemoja.
  1. Jos opiskelija voi rakentaa vapaasti oman tutkintonsa, voiko tutkinto koostua kokonaisuuksista, jotka eivät liity toisiinsa mitenkään?
  • Jotta opiskelija pystyy suorittamaan laaja-alaisen mutta kuitenkin relevantin tutkinnon itselleen, tarvitaan asianmukaista ohjausta. Tutkinto-ohjelma- tai tiedekuntakohtaisten opinnonohjaajien tai opintosuunnittelijoiden lisäksi tarvitaan laajasti korkeakoulun tarjonnan tuntevia suunnittelijoita, jotka osaavat neuvoa myös epätavallisemmissa aineyhdistelmissä.
  1. Voiko vapaavalintaisuus mahdollistaa sen, että tulee helpompaan tutkinto-ohjelmaan sisään suorittamaan vaativampia kursseja?
  • Opiskelija tullaan valitsemaan tiettyyn tutkinto-ohjelmaan opiskelijaksi. Vapaavalintaisuus ei kuitenkaan voi tarkoittaa sitä, että tulee suorittaneeksi tutkinnon joltain muulta alalta ilman, että läpäisee pääsykoetta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *