Resolutions and statements

The student union issues resolutions and statements regarding educational, social and municipal affairs. The resolutions and statements are public and free to use.

Statement: An Old Name Cannot Unify Communities

The board of the Tampere3 university foundation has published their suggestion for the name of the new university. The suggestion is Tampere University (Tampereen yliopisto).

The Student Union criticizes the naming process and the name itself. The university community has not supported the new suggestion and it surprised students as well as faculty. The Student Union got the information from the board’s minutes and the universities did not inform anyone before the public debate started.

It is true that the community did not support the previous suggestion for the name, Tampere New University and the community demanded that the name should be changed. However, students and faculty were not involved in planning the new suggestion. The Student Union states that the only solution is to withdraw the suggestion and return to the drawing table. A better solution can be found by involving the whole university community.

The name process has been long and it has had many stages. The Student Union is disappointed because the name competitions and communities’ opinions have been practically ignored. The communities are a major part of the new university and they can’t be neglected all the time. How should the communities commit to a name they have hardly been able to influence?

The Student Union states that the Finnish name “Tampereen yliopisto” is problematic. This Finnish name creates an impression that the Tampere University of Technology will just be merged into another existing university. If the existing communities cannot commit to the name and brand of the new university, there will not be one truly unified community.

Due to legislation, the seven board members of the foundation for Tampere New University has to be chosen in three months from the establishment of the foundation. The foundation for TNU was established on the 20th of April, so the deadline for the election of the board is set to the 20th of July. The naming committee will make preparations for the election of the board members, and the boards of both TUT and UTA will verify the election.

In the boards of contemporary university foundations, the board is responsible for the strategy and the economy of the university. The universities operating as foundations have their own academic boards, too. Those boards consist of members of university community: professors, other faculty members and students. Before there is an academic board for TNU, the foundation board will play a big role in deciding also the academic matters.

The Constitutional Law Committee of Finland has pointed out in 2009 that members of university community can be a part of the board in the foundation universities, too. In practice, this means that the students and university staff could be members of board also in Tampere New University. The student union hopes that electing the members of academic community is a real option that is taken seriously both by the naming committee and by the current university boards.

The first board should represent the different areas of study that the new university combines. Especially in the beginning, both the operational and the strategical thinking are essential in the process. The members of the board should have some experience in working in the same kind of circumstances, and enough time for the intensive work for the new university. The board should also have a vision for academic teaching, pedagogy, and know-how not only in Finnish scale but also worldwide.

Student union requires that the work for the new university must be open and unprejudiced, so that TNU will not be just a hybrid of the current universities in Tampere, but something to challenge both other universities and its own students and staff members.

TUT Student Union’s worries: Language skills of TUT students will fall remarkably

During the summer vacation many students may have missed the news about cuts on language courses at TUT. According to an announcement, published only in Finnish in POP and Tutka, dated 16th June, French, Spanish and Japanese will no longer be taught at the TUT campus. Now, when the course enrollment season is at its busiest, the situation comes to many students as a surprise.

TUT Student Union would see the centralization of language studies as an understandable Tampere3-spirited trend, if participation in the language courses would be equally accessible to all students in all universities. However, this is not the situation. Although all universities in Tampere will open access to their language courses, students from the university organizing the course are given priority. For example, according to the course info, students from Tampere University are given priority to the courses of Chinese and French, while students from TUT, Tampere University of Applied Sciences and upper secondary schools are taken to courses only if there is still space left for them. Knowing how hard it is already to get to different language courses, students of TUT may as well say goodbye to other language courses but English, Swedish and German, that are still taught at the TUT campus.

In the future, learning of basic, globally widely used languages such as French and Spanish will be unattainable for even more students. Students who wish to learn more exotic but still – in the field of technology – widely used languages, such as Japanese, will have to study in Helsinki instead of Tampere from now on.

TUT Student Union is very concerned about the development of our students’ intercultural skills and language abilities in the future. In the field of technology, globalization is trending stronger than ever and thus the language skills of future workers must be at the needed level. In most companies, fluent English, German, Russian and Swedish skills are not the factor that make applicants stand out – instead, they are factors that are nowadays taken for granted. To stand out from the graduates from other universities, skills of different languages are needed. The same message can be seen year after year in answers to TEK’s survey for new graduates in technology: good foreign language skills are rated as a very important skill in the working life.

Diluting the possibilities to study languages at TUT will eventually result as worsened employment opportunities for our graduates when they are compared to graduates from other universities of technology.  This is why Student Union of TUT demands that students from different universities will be treated equally and bottlenecks in course offerings will be revoked. TUT Student Union

encourages TUT to also invest boldly in the utilization of digital channels in expanding the language course offering.

Masters of Science in Technology with good language skills are the backbone of our university’s civil impressiveness and the competitiveness of this country. This is why The Student Union demands TUT to chart all teaching methods to secure the language skills of our students. TUT Student Union also wishes to remind that one fifth of our University Community is international and must be informed in English about changes this remarkable.

Maria Kultanen
Chair of the Board

Tuomas Hirvonen
Secretary General

For more information, please contact  Maria Kultanen, maria.kultanen()ttyy.fi, 040 713 0080

18.8.2016 

Resolution: The changes in the scholarship system increases discrimination among TUT students and decreases encouragement to high-quality learning (in Finnish)

TTY:n tukisäätiö on kaikessa hiljaisuudessa tehnyt päätöksen koskien oivallisesti valmistuvien stipendien ehtoja. Ensi syksystä lähtien stipendien myöntökriteereiksi on määritelty tohtoritutkinnon osalta tutkinnon suorittaminen alle 29-vuotiaana ja diplomi-insinöörin ja arkkitehdin tutkinnon osalta oivallisen tutkinnon suorittaminen alle 25-vuotiaana. Jatkossa siis stipendien myöntämisessä katsotaan opiskelijan ikää eikä tutkinnon suorittamiseen kulunutta aikaa.

Ylioppilaskunta kritisoi voimakkaasti stipendin perusteiden muuttamista ikään sidotuiksi, sillä se eriarvoistaa ihmisiä sukupuolen mukaan, eikä ota mitenkään huomioon erilaisia elämäntilanteita. Lisäksi päätös syrjii stipendien saamista iän perusteella.

Ikään sidottu stipendi ei ole tätä päivää, jossa kannustimien tulisi tähdätä elinikäisen oppimisen tukemiseen. Päätökset, joita opiskelija on tehnyt useita vuosia ennen opintojaan vaikuttavat olennaisesti stipendin saamiseen: esimerkiksi koulun aloittaminen myöhemmin tai erikoislukion käyminen saattavat tehdä stipendin saamisen lähes mahdottomaksi, kun taas toiset saavat etua nopeammasta koulunkäynnistä tai aikaisemmasta aloittamisesta. Ikärajoitus ei myöskään huomioi muuttuvia elämäntilanteita, kuten esimerkiksi lasten hankintaa, sairautta tai aikuisopiskelua.

Kriteerien muuttaminen syrjii oleellisesti miehiä, sillä miehille on Suomen laissa asetettu asevelvollisuus. Hyvin yleisesti tämä velvollisuus suoritetaan toisen asteen koulutuksen jälkeen, jolloin korkeakouluopintojen aloitusikä on keskimäärin 20 vuotta. Jos mielii saada jatkossa oivallisesti valmistumisesta stipendin, on valmistuttava 24-vuotiaana, siis alle tavoiteajassa.

Tohtorintutkinnon osalta muutos palkitsee vain suoraan opintojen jälkeen jatkettua akateemista uraa eikä kannusta opiskelijoita esimerkiksi hankkimaan työkokemusta diplomi-insinöörin ja tohtorin tutkinnon välillä. On käsittämätöntä palkita vain tietyn tyyppisestä urapolkuvalinnasta.

Ylioppilaskunta näkee stipendimuutoksen vähentävän kannustavuutta laadukkaaseen ja tavoiteajassa tapahtuvaan valmistumiseen. Jatkossa stipendin kannustava vaikutus rajautuisi aiempaa pienemmälle ryhmälle. Lisäksi kannustavuus koetaan konkreettisempana opintojen loppupuolella, jolloin stipendi koetaan saavutettavissa olevaksi. Käytännössä stipendin houkuttelevuus ei ole kriteeri aloittaa opinnot mahdollisimman ajoissa, vaan saada tutkinto loppusuoralla pakettiin ja tavoitella laadukkaita oppimistuloksia. Kun kriteeri sidotaan ikään, stipendi menettää alkuperäisen merkityksensä ja tehonsa.

Ikäperusteeseen siirtymisestä on tiedotettu minimaalisesti opiskelijoille ja vain henkilökunnalle tarkoitetussa Tutkassa. Jotta tukisäätiön stipendillä olisi kannustava vaikutus, opiskelijan tulisi tietää häneltä vaaditut kriteerit ja kokea ne saavutettavissa oleviksi. Tällä hetkellä kriteerimuutos tulee monelle stipendiä tavoitelleelle opiskelijalle yllätyksenä.

Ylioppilaskunta vaatii tukisäätiötä harkitsemaan uudelleen kriteerien säilyttämistä ennallaan tutkintoaikaperusteisina. Uudet kriteerit ovat edellä mainituista syistä sekä yhdenvertaisuuslain että TTY:n oman yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman hengen vastaisia. Lisäksi ylioppilaskunta haluaa muistuttaa tukisäätiötä sen velvoitteesta tiedottaa opiskelijoita koskevista päätöksistä avoimesti eri kanavissa.

Maria Kultanen

Hallituksen puheenjohtaja
Tuomas Hirvonen

Pääsihteeri

Lisätietoa: Maria Kultanen, maria.kultanen()ttyy.fi, 040 713 0080

3.5.2016 

Resolution regarding moving study grant processing to Kela (in Finnish)

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) kiittää mahdollisuudesta lausua opiskelijoita koskevaan muutosehdotukseen. TTYY lausuu Kelan ehdotukseen siirtää opintotuen ratkaisutoiminta Kelaan seuraavasti.

TTYY pitää Kelan käynnistämän Arkki-hankkeen yhteydessä suunniteltua opintotuen ratkaisutoiminnan siirtämistä Kelaan opiskelijan asemaa heikentävänä tekijänä.

Tällä hetkellä opintotukipäätöksiin käytetty aika on ollut lyhyt, minkä ansiosta opiskelijatyytyväisyys opintotukitoimistoa kohtaan on ollut korkea. Opintotukitoimiston tuki ja neuvonta toimeentuloasioissa on koettu tärkeäksi asiantuntijapalveluksi, josta opiskelijat hyötyvät. Yliopiston omilla asiantuntijoilla on viime käden tieto kyseisen yliopiston opiskelijoiden tilasta, jolloin palvelua ja toimintaa voidaan kehittää oikeaan suuntaan. Tutut, henkilökohtaiset kontaktit pitävät kynnyksen opintotukitoimiston palvelujen käyttöön matalana ja mahdollistavat yksilöllisemmän palvelun toimentuloon liittyvissä kysymyksissä. Tällöin asiantuntija tuntee mahdollisesti entuudestaan opiskelijan tilanteen ja pystyy tukemaan tätä paremmin.

Yliopiston opintotukitoimiston työntekijöillä on ollut merkittävä vaikutus myös ylioppilaskunnan toiminnan kehittämiseen.

Kelan ehdottama malli on ollut muutaman vuoden ajan käytössä Helsingin yliopistossa, josta saatujen tietojen mukaan henkilökunnan on ollut vaikeampaa tukea opiskelijoita yksilöllisesti toimeentuloon liittyvissä asioissa, kun opiskelijan tietoihin ei ole ollut enää pääsyä. Myös tilastojen ja opiskelijoiden opintojen etenemiseen liittyvien tietojen seuranta on Helsingin yliopistossa hankaloitunut, mikä haittaa yliopiston ja ylioppilaskunnan kykyä tukea opiskelijoitaan parhaalla mahdollisella tavalla.

TTYY pitää Arkki-hanketta muilta osin hyvänä kehittämishankkeena. Esimerkiksi automaattiset muistutukset ja tulotietojen seuranta palvelevat jatkossa opiskelijoita paremmin. Nämä uudistukset pystytään kuitenkin toteuttamaan säilyttämällä opintotuen ratkaisutoiminta yliopistoissa.

Kunnioittavasti,

Tampereella 14.8.2015

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta

____________________                                   ____________________
Teemu Viljamäki                                             Tuomas Hirvonen
Puheenjohtaja                                                Pääsihteeri

Lisätietoja:
Matti Hautero, sosiaalipoliittinen sihteeri
soposihteeri@ttyy.fi, 040 713 0074

Resolution: Semester fees jeopardise Finland becoming more international (in Finnish)

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ovat äärimmäisen huolissaan hallituksen esityksestä periä EU/ETA-maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta vähintään 4000 euron lukukausimaksuja. Näemme esitettyjen maksujen paitsi olevan ristiriidassa korkeakoulujärjestelmämme tasa-arvoisuuden kanssa, myös vaarantavan Suomen kilpailukyvyn sekä romuttavan Suomen korkeakoulujen kansainvälistymistavoitteet.

Esitys lukukausimaksujen käyttöönotosta on täysin ristiriidassa korkeakoulujen kansainvälistysmistrategian kanssa, sillä hallitus itse myöntää, että ehdotetut lukukausimaksut tulevat vähentämään EU- ja ETA- maiden ulkopuolelta tulevia opiskelijoita. Näin kävi myös Ruotsissa ja Tanskassa lukukausimaksujen käyttöönoton jälkeen. Toteutuessaan esitys tulee tekemään hallaa kaikelle sille tärkeälle kansainvälistymistyölle, jota suomalaisissa korkeakouluissa on tehty ja tehdään tälläkin hetkellä. Korkeakoulujen kansainvälistymisen heikentäminen ja kansainvälisten opiskelijoiden yksipuolistaminen heikentävät myös suomalaisopiskelijoiden maailmankuvaa ja mahdollisuuksia kotikansainvälistymiseen. Myös Tieteentekijöiden liitto ja Yliopistojen opetusalan liitto ovat ilmaissut huolensa siitä, mitä kotikansainvälistymisen mahdollisuuksille tapahtuu lukukausimaksujen myötä.

Kansainväliset osaajat ja kontaktit ovat välttämättömyys Suomen vientiteollisuudelle. Tätä taustaa vasten onkin positiivista, että tällä hetkellä suurin osa kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista tulee EU-/ETA-maiden ulkopuolelta. Toteutuessaan uudistus vähentää suomalaisten kontakteja maailman kasvumarkkinoille ja näin ollen vaikeuttaa suomalaisten yritysten pääsyä Euroopan ulkopuolisille markkinoille. Suomalaiset yritykset tarvitsevat tekijöitä, jotka ymmärtävät sekä suomalaisten mielenliikkeitä että kohdemarkkinoiden kulttuuria, ja juuri tällaisia tekijöitä kansainväliset koulutusohjelmat ovat omiaan tuottamaan. Cimo:n tutkimuksen mukaan noin 50% ulkomaalaisista opiskelijoista jää töihin Suomeen valmistumisensa jälkeen, joten hyöty jo pelkästään maksettuina veroina yhteiskunnalle on jo nykyisellään merkittävä. Me allekirjoittaneet toivommekin, että hallitus keskittää energiansa lukukausimaksujen sijasta siihen, että entistä useampi kansainvälisistä koulutusohjelmista valmistuva jää Suomeen töihin valmistumisensa jälkeen.

8.12.2014

Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (Tamko)

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta Tamy

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta TTYY

TTYY is concerned over the well-being of the university staff (in Finnish)

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) on huolissaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) henkilökunnan hyvinvoinnista. Yliopistoa ravisuttaneet laajamittaiset rakenneuudistukset ja sittemmin YT-neuvottelut ovat nakertaneet yliopiston henkilökunnan työhyvinvointia niin pahasti, että se näkyy selvästi opiskelijoidenkin arjessa. Opetushenkilökuntaa on karsittu kovalla kädellä ja niin neuvotteluiden aikana kuin niiden jälkeenkin opettajien turhautuminen on näkynyt myös opetustyössä. Opiskelijoiden suurimpana mahdollisena menetyksenä yliopistomme eniten opiskelijoiden arvostusta keränneitä opettajia on lähtenyt yliopistostamme omaehtoisesti heikentyneen työilmapiirin vuoksi.

Ylioppilaskunnan on vaikea nähdä, miten viimeaikaiset toimenpiteet kehittävät yliopiston opetusta ja sen arvostusta parempaan suuntaan. Asiasta on myös tuoretta tutkimustietoa, sillä Tekniikan Akateemiset TEK on vastikään tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan yt-neuvotteluilla on useita kauaskantoisia työilmapiiriä heikentäviä vaikutuksia (http://www.tek.fi/edunvalvonta/tutkimus-yt-neuvottelujen-seurauksista).

TTY:n strategiassa yliopistomme menestystekijöiden kulmakiviksi on valittu osaavat ihmiset ja innostava toimintaympäristö. TTYY huomauttaa, että ihmisten kyvyillä ja osaamisella ei ole mitään merkitystä ilman korkeaa työmotivaatiota, eikä innostavaa toimintaympäristöä voi rakentaa epävarmuuden pohjalle. Heikon työilmapiirin lieveilmiönä myös yliopiston brändi on kärsinyt merkittävän kolauksen, joka vaikuttaa kauaskantoisesti myös yliopistomme hakijamarkkinointiin. Hyvä työilmapiiri on merkittävä kilpailutekijä myös henkilökunnan rekrytointiprosesseissa. TTYY vaatii yliopistoa viipymättä kohdistamaan merkittäviä toimenpiteitä kaikkien yliopiston laitosten työilmapiirin edistämiseksi, niin olemassa olevien henkilöstöresurssien kuin ulkopuolisten ammattilaistenkin muodossa.

Tampereella 12.9.2014
Mikko Rahikainen, Hallituksen puheenjohtaja
Mikko Sulonen, Pääsihteeri

Lisätietoja: kopo(at)ttyy.fi

TUT, SYK and TTYY Resolution regarding the general schedule of the Tampere light rail (in Finnish)

16.5.2014

RAITITOTIEN VAIKUTUKSET TAMPEREEN KEHITYKSEEN

Suunnitteilla oleva Tampereen raitiotie avaa kaupunkiseudun mittakaavassa aivan uusia kaupunkirakenteen kehittämismahdollisuuksia. Sen linjaus tukee erinomaisella tavalla kaupungin kehittämistavoitteita ja kytkee tehokkaana ja joustavana julkisen liikenteen muotona laajat esikaupunkialueet ja eri kaupunginosissa sijaitsevat opetus- ja työpaikka-alueet tiiviimmin osaksi kaupunkirakennetta.

Raitiotie edistää myös kaupunkirakenteen kestävää kehitystä – kaupunkirakenteen ekonomisia ja ekologisia ominaisuuksia sekä sosiaalisen ympäristön laatua. Erityisesti yksityisautoilun arvioitu väheneminen keskusta-alueella parantaa monin tavoin ympäristön laatua.

Raitiotie luo mielikuvaa Tampereesta myönteisellä tavalla urbanisoituvasta kaupungista. Siten raitiotien myötä kaupunki rinnastuu muihin moderneihin eurooppalaisiin kaupunkeihin.

RAITIOTIE TTY:N MAANKÄYTÖN JA TOIMINNALLISUUDEN NÄKÖKULMASTA

Raitiotie tukee TTY:n ja sitä ympäröivien opiskelu- ja työpaikka-alueiden maankäytön ja toimintojen kehittämistä. Se parantaa oleellisesti TTY:n kampuksen saavutettavuutta ja siten palvelee erinomaisella tavalla TTY:n kampuksella työssä käyviä ja opiskelevia ihmisiä ja yrityksiä.

TTY:n kampuksella opiskelee ja työskentelee päivittäin n. 9000 ihmistä, joista suuri osa asuu eri puolilla Tamperetta. Raitiotien käyttöaste nousee päivittäisen työpaikkamatkustuksen määrän vuoksi korkeaksi

TTY:n kampuksen tulevaisuuden maankäytön suunnittelu on käynnissä. Tavoitteena on toiminnallisen ja maankäytöllisen tehokkuuden parantaminen. Maankäyttösuunnitelman eräs keskeinen tavoite on myös viereisten työpaikka- ja oppilaitosalueiden toiminnallinen ja kaupunkirakenteellinen integroiminen TTY:n kampukseen. Integroitumisen motiivina on jatkuvasti lisääntyvä yhteistyö ja vuorovaikutus alueella toimivien teknologiayritysten ja TTY:n välillä.

TTY:n kampuksen maankäytön suunnittelussa on myös keskeisenä tavoitteena vähentää yksityisautoiluun perustuvan työpaikkaliikenteen määrää. Raitiotie tukee tätä tavoitetta.

Maankäytön suunnittelun yhteydessä on kehitetty kampuksen keskeisiä ulkoalueita niiden virkistyskäytön näkökulmasta. Keskeinen puistoalue on jo nykyisellään erityisesti opiskelijoiden aktiivisessa virkistyskäytössä. Ajoneuvoliikenne kampuksen sisällä minimoidaan kehittämällä sinne suuntautuvaa liikennejärjestelyä ulkosyöttöisyysperiaatteella toimivaksi. Näin yhteisestä sisäisestä puiston ja aukioiden kokonaisuudesta on kehitetty turvallinen ja rauhallinen sosiaalisen kanssakäymisen ympäristö.

RAITIOTIEN YLEISSUUNNITELMASSA ESITETYN LINJAUKSEN ONGELMAT JA KEHITTÄMISTAVOITTEET

Lausunnon antajina näemme, että raitiotien yleissuunnitelmassa esitetty linjaus on ristiriidassa edellä mainitun tavoitteen kanssa. Siksi raitiotien suunnittelu ja TTY:n maankäytön suunnittelu on sovitettava yhteen huolellisella yhteistyöllä. Raitiotien toteutussuunnittelun yhteydessä on myös syytä etsiä sellaisia linjausvaihtoehtoja, jotka tukevat TTY:n maankäyttösuunnittelun tavoitteita.

Raitiotien tuominen kampuksen keskeiselle puistoalueelle aiheuttaa käytännön tasolla useita ongelmia. TTY:n sähkötalossa on erittäin tärinäherkkiä tutkimuslaitteistoja, joiden rahallinen arvo liikkuu miljoonissa. Laitteiden mahdollinen vaurioituminen raitiotien aiheuttaman tärinän vuoksi aiheuttaa vakavia vastuukysymyksiä, joista sopiminen saattaa olla vaikea tehtävä. Raitiotien suunnittelussa on siksi eliminoitava tärinän aiheuttamat riskit.

Raitiovaunujen aiheuttama henkilöturvallisuusriski on myös vakava vastuukysymys. Erityisesti TTY:n vastuu opiskelijoiden ja henkilökunnan turvallisuudesta kampuksen alueella kohdentuu suoraan TTY:n hallintoon. Julkisen liikennevälineen sijoittaminen yksityiselle alueelle on em. vastuun näkökulmasta vakavan ongelman, joka täytyy ratkaista ennen lopullista linjauspäätöstä.

Koska raitiotie tulee palvelemaan TTY:n kampuksen lisäksi sitä ympäröiviä muita kampus- ja työpaikka-alueita, olisi perusteltua tarkastella alueen maankäytöllisiä mahdollisuuksia pitkän aikavälin perspektiivissä. Mitä paremmin raitiotie palvelee TTY:n, Hermian ja VTT:n alueita, sitä paremmin se myös tukee toimintojen keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistoimintaa sekä alueen kehittämistä.

YHTEISTYÖ RAITIOTIEN JATKOKEHITTÄMISESSÄ

Suomen yliopistokiinteistöt Oy, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta kehittävät yhteistyössä TTY:n kampusta elinvoimaiseksi ja kehittyväksi oppimis-, tutkimus- ja yritystoimintaympäristöksi.

Maankäytöllisen ja toiminnallisen kehittämisen tasolla yhteistyö Tampereen kaupungin kanssa tarjoaa mahdollisuuden kehittää raitiotien palvelun laatua ja integroitumista kampuksen sisäiseen jalankulkuverkostoon. Erityisesti TTY:n liikenteen tutkimuskeskuksella VERNE:llä on ajantasaista kansainvälistä tietämystä ja näkemyksiä raitiotien ja muiden liikennemuotojen yhteensovittamisesta ja teknisistä ratkaisuista.

Yhteistyö TTY:n useiden tiedekuntien kanssa tarjoaa mahdollisuuksia myös raitiotien logistiikan ja teknisten ratkaisujen kehittämiselle.

Raitiotie avaa aivan uusia näköaloja paitsi TTY:n kampuksen, myös sitä ympäröivien alueiden ja koko Hervannan kaupunkimaiselle kehittämiselle osana tiivistä, tehokasta ja viihtyisää kaupunkia. Se myös auttaa kehittämään Hervannasta tieteen ja teknologisen huippuosaamisen keskittymää, jonka vaikutus Tampereen elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn kaupunkien joukossa on merkittävä.

16.5.2014

Tiina Äijälä
Hallintojohtaja
Tampereen teknillinen yliopisto

Juha Uotila
Johtaja, asiakkuudet ja kampuskehitys
Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Mikko Rahikainen
Hallituksen puheenjohtaja
Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta

The brave educational visions of the Academic Engineers and Architects in Finland are in danger of being overshadowed by the semester fee nonsense (in Finnish)

AYY, OYY, TTYY, Oulun Teekkariyhdistys ry, Teekkarikomissio ja Tutti ry 8.5.2014

Tekniikan akateemiset (TEK) julkaisi tiistaina 6.5. uuden koulutuspoliittisen ohjelmansa “Parasta Suomelle”. TEK:n kannat esimerkiksi korkeakoulutukseen investoimisesta ja yliopistojen rahoituksen indikaattoreiden muokkaamisesta laatupainotteisemmaksi ovat tinkimättömiä ja todella parasta Suomelle. Koulutuspoliittisen ohjelman linjat opintotuen tukevoittamisesta, työn ja opiskeluiden yhteensovittamisesta, sekä näkemykset tukipalveluiden ja yliopistojen yhteisöllisyyden merkityksestä laadukkaalle koulutukselle ovat realistiset ja visionääriset.

Valitettavasti nämä edistykselliset ja järkevät tavoitteet sekä linjat jäävät ohjelmaan unohtuneen lukukausimaksuhourailun varjoon. Ohjelmassaan Tekniikan akateemiset esittää, että lukukausimaksuja perittäisiin kaikilta opiskelijoilta – myös suomalaisilta. Ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksuilla pysäytettäisiin yliopistojemme orastava kansainvälistyminen ja tehtäisiin karhunpalvelus heikkenevästä huoltosuhteesta kärsivälle Suomelle, sillä suurin osa kansainvälisistä opiskelijoistamme työllistyy opintojensa jälkeen Suomeen. Suomalaisille opiskelijoille lukukausimaksujen takaisinmaksua TEK ajaa opintotukijärjestelmän kautta, mikä ei ole jatkuvan uudistuspaineen repimän opintotukijärjestelmän kannalta realistinen vaihtoehto.

On hämmentävää ja pöyristyttävää, että Tekniikan akateemiset haluaa räjäyttää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kivijalan – maksuttoman koulutuksen. TEK:n 21 000 opiskelijajäsentä muodostavat lähes kolmanneksen TEK:n jäsenkunnasta. Näiden kannalta lukukausimaksujen käyttöönotto olisi radikaali heikennys, ja siksi tällaisen ehdottaminen on erittäin kyseenalaista jäsenten edunvalvontaa. Vaikka keskustelunavaukset yliopistojen rahoituspohjan laajentamisesta ovat raikkaita ja tervetulleita, osoitti viime vuosina toteutettu lukukausimaksukokeilu siihen suuntaan, etteivät lukukausimaksut ole panos-tuotos -suhteeltaan järkevä tapa rahoittaa yliopistojen toimintaa.

Allekirjoittajat näkevät, että jos Tekniikan akateemiset todella toivoo “parasta Suomelle”, tulisi sen keskittää tarmokkuutensa niiden hyvien tavoitteiden edistämiseksi, joita tiistaina julkaistusta koulutuspoliittisesta ohjelmasta löytyy, ja unohtaa järjettömistä ja hyötysuhteeltaan mitättömistä lukukausimaksuista uneksiminen.

8.5.2014

Lauri Lehtoruusu
Hallituksen puheenjohtaja
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta

Vili Koistinen
Hallituksen puheenjohtaja
Oulun yliopiston ylioppilaskunta

Mikko Rahikainen
Hallituksen puheenjohtaja
Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta

Milja Tuomivaara
Puheenjohtaja
Oulun Teekkariyhdistys ry

Matti Vähä-Heikkilä
Puheenjohtaja
Teekkarikomissio

Antti Greggilä
Puheenjohtaja
Tutti ry

Lisätiedot:
Elias Laitinen
Koulutuspoliittinen asiantuntija
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta
050 520 9438
elias.laitinen(at)ayy.fi

Helge Jalonen
Hallituksen koulutuspoliittinen vastaava
TTYY
040 713 0075
helge.jalonen(at)ttyy.fi

TTYY's comments on the proposal to amend the study grant decree (Opintotukiasetus 260/1994) (in Finnish)

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) kommentoi ehdotusta valtioneuvoston asetukseksi opintotukiasetuksen muuttamisesta seuraavasti.
TTYY kiinnittää erityistä huomiota ehdotuksen neljänteen pykälään. Emme näe toivottavana pykälän neljä toisessa momentissa ehdotettua 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimusta. Vähimmäissuoritusvaatimusta perustellaan sillä, että opintotukijärjestelmää uudistetaan tukemaan päätoimista opiskelua ja nopeampaa valmistelua. TTYY kuitenkin näkee, että tällaisella 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimuksella seurantalukuvuotta kohden ei vauhditeta nopeampaa valmistumista. Päinvastoin sillä voidaan viivästyttää opintojen kokonaissuoritusaikaa, sillä opiskelija, joka saattaisi viedä opintojaan edes hieman eteenpäin, voi tämän asetuksen takia jättää opiskelematta kokonaan. On myös hyvin mahdollista, että osa opiskelijoista asetuksen myötä siirtyy toimeentulotuen asiakkaiksi.
Vaikka opintotuen edistymisen seurannassa otetaan huomioon erilaiset elämäntilanteet, voi silti olla hyvin raskasta kokea, että ei kykene täyttämään opintotukivaatimuksen normeja, jotka 20 opintopisteen vähimmäisvaatimuksen kanssa tiukentuvat. Tämä voi opiskeluun kannustamisen sijasta lannistaa ja ohjata opiskelijaa pois opintojen parista.
Osa opiskelijoista saattaa olla poissaolevia toisen lukukauden. Esimerkiksi asepalveluksen takia osa opiskelijoista aloittaa opinnot vasta keväällä, vaikka koulutus alkaisikin syyslukukaudella. Jos 20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimus tulee voimaan, tulisi asetuksen neljännen pykälän kolmannen momentin sanamuodossa ottaa huomioon se, että tietyistä syistä opinnot voivat alkaa vasta kevätlukukaudella, vaikka opintopaikka onkin otettu vastaan seurantalukuvuoden syksyllä alkaneesta koulutuksesta.
20 opintopisteen vähimmäissuoritusvaatimus tuo opintojen edistymisen seurantaan lisää käsiteltäviä opiskelijoita, joista suurella osalla on opintotukilain pykälän 5b toisen momentin mukaisia hyväksyttäviä syitä opintojen hitaaseen edistymiseen. Tämä teettää turhaa lisätyötä Kansaneläkelaitoksen työntekijöille sekä opintotukilautakunnille. Jos taas opiskelijat siirtyvät toimeentulon asiakkaiksi, tapahtuu kulunsiirtoa, eikä todellista säästöä synny.
Asetusehdotuksen pykälät kuusi ja seitsemän määräytyvät 1.8.2014 voimaan tulevan opintotukilain mukaan. TTYY pitää jo hyväksyttyä lakia ja siitä asetukseen määräytyviä opintotukikuukausien määriä ongelmallisena, sillä opintotuki myönnetään erikseen alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon, jolloin joustamisvara kandin ja maisterin tutkinnon välillä on erittäin pieni. Tämä voi johtaa tukikuukausien loppumiseen jo kandivaiheessa, mikä voi johtaa opintojen hidastumiseen ja pahimmillaan keskeytymiseen.
TTYY on myös huolissaan siitä, että edellisen kerran opintotukiasetusta on opintojen edistymisen seurannan osalta muutettu vuonna 2011, ja tuolloin voimaan tulleiden muutosten vaikutuksia ei ole vielä pystytty arvioimaan. Jatkuvat uudet säädökset rasittavat opiskelijoita ja korkeakouluja, joten toivoisimmekin, että edellisten muutosten vaikutukset katsottaisiin ennen kuin uudet säädökset edistymisen arvioinnista astuvat voimaan.

Tampereella 13.3.2014
Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta

Puheenjohtaja Mikko Rahikainen

Pääsihteeri Mikko Sulonen

The student union comments on TOAS's new procedure regarding the commitment to pay (in Finnish)

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) haluaa kommentoida TOAS:n vuoden alusta voimaan tullutta käytäntöä olla hyväksymättä maksusitoumusta vuokran vakuutena.
TTYY haluaa muistuttaa, että TOAS:n toiminnan tavoitteena on opiskelijan elämisen ja asumisen helpottaminen, ja 1959 perustetun Yhteiskunnallisen Korkeakoulun Opiskelijan Asuntola –Säätiön (myöhemmin TOAS) sääntöihin on kirjattu, että ”säätiön tarkoituksena on huolehtia — opiskelijoiden ja opintojaan jatkavien vuokra-asuntojen saamisesta.”
Opiskelija on usein taloudellisesti haavoittuvassa asemassa, jossa erilaiset elämäntapahtumat voivat viedä opiskelijan sosiaalitoimiston palveluja vaativaan tilanteeseen. Vuokravakuuden saaminen vakuusrahana maksusitoumuksen sijaan ei ole Tampereen sosiaalitoimiston ohjeistuksen mukaista, joten vakuuden saaminen vakuustilille maksettavana rahana on opiskelijalle hyvin hankala, eikä mitenkään varma vaihtoehto.
TTYY ymmärtää TOAS:n huolen maksusitoumusten käsittelyn vaikeudesta, mutta toivoo saavansa tarkemman selvityksen, kuinka paljon resursseja nämä käsin tehdyt käsittelyt todellisuudessa vievät. Saamiemme tietojemme mukaan maksusitoumustapauksia on ollut aikaisempina vuosina vähäinen määrä, joskin viime vuonna määrä on ollut kasvussa. TTYY ei ole tyytyväinen siihen, että päätös, joka selkeästi koskettaa opiskelijoita, tehtiin kuulematta TOAS:n hallitusta, jossa istuu myös ylioppilaskuntien edustajia.
TTYY ei myöskään pidä TOAS:n toimitusjohtajan julkisuudessa antamia lausuntoja sopivina, sillä niistä saa käsityksen, että opiskelija on TOAS:lle eriarvoisessa asemassa tilanteestaan riippuen. TTYY haluaa korostaa, että kaikkia opiskelijoita tulee kohdella yhdenvertaisesti asunnonhaussa. TOAS:n perusteena asukkaaksi ottamiselle on ennen kaikkea oltava opiskelu Tampereen alueella riippumatta siitä, onko asunnonhakija sosiaalitoimiston asiakas.

19.3.2014

TTYY
Mikko Rahikainen, hallituksen puheenjohtaja
Mikko Sulonen, pääsihteeri